Mitä te mulle syötätte öisin?

On unia, joissa on itse joko todella hidas, vaikka kuinka yrittäisi kiirehtiä, tai nopea ja saa raivarin muiden hitaudesta.

Välillä tuntuu että sellaista on tosielämässäkin. Joskus pitää oikein ihmetellä, että heittääkö päässä, kun on saanut aikaan miljoona asiaa, vaikka aikaa on kulunut vain vartin. Ja toisinaan huomaa kuluttaneensa johonkin yksittäiseen asiaan puoli päivää, vaikka voi käsi sydämellä vannoa ettei ole juossut ylenmääräisesti tupakilla tai kahvinkeittimellä, vaan on tosiaan painanut päälle koko päivän.

Joskus sen voi ennustaa jo aamulla kumpi päivä tulee.

Jos huomaa heränneensä, käyneensä suihkussa ja hoitaneensa muut puuhat niin, että on kärppänä jonottamassa autolle alle puoli tuntia sen jälkeen kun on saanut itsensä kammettua tyynystä ylös, niin päivä lupaa hyvää. Tosin huonona puolena on, että alkaa helposti jurppia oikein kunnolla, jos muut ihmiset ovatkin heräneet aivan hitaalla. Niin kuin tietysti usein ovat, tai ainakin tuntuu siltä, kun itse on niin puhtia täynnä.

Erittäin energisinä päivinä on pakko ihmetellä tunkeeko joku mulle öisin amfetamiinia sieraimiin. Ei ole välttämättä tullut edes nukuttua yhtään sen enempää tai paremmin kuin monena muunakaan yönä, mutta silti on yhtäkkiä aivan skarppi.

Viimekin yönä havahduin yhtäkkiä kahden maissa yöllä siihen, että jaa, olen vissiin vahingossa juuttunut pelaamaan Theme Hospitalia kuusi tuntia putkeen. Ei siis pitäisi olla mitään edellytyksiä pirteyteen aamulla. Nyt alan kuitenkin jo hermostua, kun mitään ei tapahdu.

Juuri tällaisissa tuntemuksissa helposti polttaa liikaa tupakkaa, juo liikaa kahvia - ja ennen kaikkea napsii naamaansa aivan kaikki herkut mitä vastaan tulee. Ei hyvä.

Taidan mennä polttamaan tupakkia ja juomaan kahvia.