Elämää odotellessa

Olispa vielä lapsi.

Lapsena oli ok jäädä ihmettelemään koko päiväksi miten asiat toimii.

Lapsena huonokin musiikki oli hyvää.

Lapsena sai murjottaa pikkuasioista.

Lapsena pystyi koskettamaan jalkapohjillaan päälakeaan.

Lapsena löysi helpommin kakkavitseille otollista yleisöä.

Lapsena jaksoi katsoa samat leffat vaikka sata kertaa uudestaan.

Lapsena tuli hyviä tv-sarjoja.

Lapsena David Hasselhoff oli kova jätkä.


Toisaalta noin 30 vuoden päästä saanen takaisin kaiken tuon muun, paitsi kyvyn koskettaa  jalkapohjilla päälakea. Ja jos otan tekarit pois, voinen koskettaa kielellä nenänpäätä, mikä korvannee moisen joogan.