sunnuntai 29. huhtikuuta 2007

Astianpesukone 2.0



Olen tässä viihdyttynyt muun muassa Elma-tädin siivouskohtauksesta ja Minimaalin siivoushenkisestä filosofoinnista, ja tulin siihen tulokseen, että voi itku. Itsekin pitäisi. Pahin on keittiö.

Keittiön suurin ongelma on se, että astianpesukone falskaa pahasti. Sitä käytetään luvattoman harvoin, ja sitten kun on ihan pakko, eli puolensataaosainen astiasto (+ aseet) lojuu koko komeudessaan kaikilla tiskipöydillä ja muilla tasoilla, kone parka itkee, kitisee ja valittaa ja on luhistua työmääränsä alle.

Niinpä käykin niin, että tulee pesaistua puolet, ja toinen puolikas jää odottamaan. Tosin siinä vaiheessa kun astianpesukone jälleen herää horteestaan ja toteaa että nyt pitäisi ehkä pesaista, se aikaisemmin pesty puolikas puolensataaosaisesta astiastosta (+ aseet) on myös jälleen kertynyt keittiön pinnoille odottamaan pesuvuoroaan.

Ratkaisuja on kaksi:
  1. Joko hankitaan astianpesukone 2.0 tuon Kriisi-nimisen versio ykkösen tilalle.
  2. Puolet astiastosta muuttaa jonnekin, johon huusholliin tiskaamiseen kykenemättömät yksilöt eivät kätevästi yletä tai jaksa raahautua puhtaita astioita etsimään, jolloin lopulta pakkotiskauksen edessä ei pesukoneelta happi lopu kesken.
Koska 300 euroa maksava pelikonsoli on halpa, mutta 300 euroa maksava pesukone kallis (ja kuitenkin vaadittaisiin putkimies, sen verran antiikkiselta näyttää keittiön pesukoneliitäntä), priorisointia on pakko harjoittaa.

Alan siis miettiä mihin piilotan puolet astiastosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kriisipuuro