keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Eikö oliskin hienoa?


Ajatelkaa miten hienoa olisi tämä. Koostaisi cd-levyllisen Yö-yhtyeen ikivihreimpiä hittejä, pilkkoisi levyn tuhannen pillun päreiksi ja tuikkaisi palaset tuleen. Tämän toimenpiteen seurauksena kaikki ne kappaleet katoaisivat maailmasta täysin, eikä kenelläkään olisi mitään muistikuvaa niiden olemassaolosta. Brilliant!


Ja vaikka taikuutta ei olekaan, niin olisihan se silti kiva rituaali.

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Huu, haa, huh, hellettä


Onni on työpaikka ja toimiva ilmastointi. Musiikin kuuntelu ja ihan työkin maistuvat. Kotona helteessä meni ikuisuus ennen kuin sain edes jonkin osin matkakuvista johonkin rotiin. Tuossa sellaisia.






Täällä ihanassa ilmastoidussa ofiisissa musiikkia on tullut kuunneltua enimmäkseen kevyen sorttisessa hengessä (attack of spotify top 5!)



  1. Hurts - Better than love

  2. The Good Natured - Your body is a machine (Zebra and Snake Remix)

  3. No More Kings - Obey the groove

  4. The The - Good morning beautiful

  5. Dead Can Dance - Black Sun 


Jonkin verran on siis vielä aikaa syksyyn ja alakuloiseen syysmieleen. Syysalakulon tunnistaa yleensä siitä, että alkaa tuo proge taas maistua. Vaikka onhan Rushin kesän alussa ilmestynyt sinkku ihan kiva jo nyt. Ja kun helle hellittää, kykenee ehkä jo rämpyttämään muovikitaraakin

tiistai 20. heinäkuuta 2010

Olen selkä



Niin kuluu kuukausi kepeästi. Lomat on lusittu ja tein sen mitä pitikin. Kävin Göteborgissa, ajelin ratikalla ja erilaisilla turistivimpaimilla. Vierailin floran ja faunansa osalta mielettömän hienossa Universeum-tiedekeskuksessa. Kävin Lisebergissä. Erittäin kiva kesäkaupunki, suosittelen lämpimästi.


Sitten tulin kotiin ja muutuin olmiksi liiallisessa helteessä. Siitä huolimatta, yön hieman viileämpinä tunteina, sain katsotuksi koko Dollhouse-sarjan ja Castlen kakkoskauden. Pelasin maanisesti Crackdown 2:sta.


Ja sittin iski helle Nuutti-koiraan. Pahasti. Todella pahasti. Muutama vuorokausi pieneläinklinikalla ja omalla eläinlääkärillä verottivat mukavasti lompakkoa puolentoista tonnin verran, perhana että tuli tuhlattua siellä reissussa itsensä jo muutenkin keppikerjäläiseksi.


Sydän sykkyrällään ja huolesta sairaana viimeisen lomaviikon viettäminen ei ole ehkä ihan mukavimpia tapoja kuluttaa aikaa. Noh, koira on kuitenkin hengissä, hiljalleen täysin kunnossa, se lienee kai tärkeintä.


Mukava päästä töihin lepäämään. Ilmastointikin tuntuu hyvältä. Ei ole suomalaisia asuntoja rakennettu hellettä varten. Ei sen puolin suomalaisiakaan, ainakaan osaa meistä. Olen oikeastaan todella tyytyväinen, että säästin puolet lomasta talvelle. Helmi-maaliskuussa neljän viikon vetelehdintä lämmittää mieltä jo nyt.

Kriisipuuro