tag:blogger.com,1999:blog-41550886216473037692024-03-05T16:11:45.914+02:00KriisipuuroSatunnaista perseilyä.Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.comBlogger1099125tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-19463811390214648002016-10-19T16:00:00.003+03:002016-10-19T17:11:03.183+03:00Vuotuisen blogauksen aikaTässä.<br />
<br />
Olkaa hyvä.<br />
<br />
Ainiin. Hyvää syntymäpäivää, äiti.Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-2408284985293775522015-09-22T13:49:00.000+03:002015-09-22T13:52:51.622+03:00En edesEnpä ole sanonut tänne mitään sitten viime marraskuun. No kerran vuodessahan onkin hyvä panna ylös kuluneen ajan pääkohdat.<br />
<br />
<br />
<ul>
<li><b>Hallituksen puuhat. </b>En edes.</li>
</ul>
<br />
<ul>
<li><b>Rasistit ja maahanmuuttokriittiset. </b>En todellakaan edes.</li>
</ul>
<br />
<ul>
<li><b>Suomen kesä. </b>Voi itku, voiko edes.</li>
</ul>
<br />
<ul>
<li><b>Kehärata. </b>No sanotaan nyt tähän edes jotain. <br />Ennen pääsin Itäkeskuksesta lentokentälle vähän päälle puolessa tunnissa suoralla bussilla jossa oli laukkuhyllyt. Nyt pääsen sinne yli tunnissa kahden vaihdon kera, buss-juna-bussi. Missään bussissa ei tietenkään ole ainuttakaan laukkuhyllyä, koska käyttäkää junaa. HSL ihmettelee, kun turistit pakkaa terminaalilla niihin harvoihin vielä suoraan keskustaan meneviin busseihin eikä käytä kehärataa. HSL:llä meni ilmeisesti omasta mielestä nappiin.</li>
</ul>
<br />
En edes.<br />
<br />
<br />Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-53174773422736818422014-11-19T17:02:00.001+02:002014-11-19T17:03:58.067+02:00Ja marraskuu on niin pimeä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://photos-b.ak.instagram.com/hphotos-ak-xpa1/10809806_303139386563953_226297536_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://photos-b.ak.instagram.com/hphotos-ak-xpa1/10809806_303139386563953_226297536_n.jpg" height="320" width="320" /></a></div>
<br />
Kun naiselle huudellaan kadulla tai hänet raiskataan, ei saa syyttää naisen provosoivaa pukeutumista. Kun miehelle huudellaan törkeyksiä ja hänet raiskataan (henkisesti) kaiken kansan edessä, <a href="http://www.latimes.com/opinion/opinion-la/la-ol-shirtstorm-rosetta-scientist-matt-taylor-shirt-20141118-story.html">provosoivan pukeutumisen syyttäminen on ok</a>.<br />
<br />
---<br />
<br />
Melkein käy kateeksi ammoisia egyptiläisiä. Niillä satoi vitsauksena vain vihulaisia taivaalta. <a href="https://www.radiohelsinki.fi/artikkeli/10369/?P%C3%A4ivi+R%C3%A4s%C3%A4nen%3A+%22Tasa-arvoinen+avioliittolaki+olisi+YK%3An+ihmisoikeusjulistuksen+vastainen%22">Meillä niitä tulee ministerin suusta. </a><br />
<br />
<br />
---<br />
<br />
<a href="http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kulttuuri/kansalaisaloite-aborteista-kielt%C3%A4ytymisest%C3%A4-etenee">Kaikilla pitäisi olla oikeus ammatteihin, joihin he eivät sovellu.</a> Koska esteettömyysajatus ei voi koskaan mennä liian pitkälle.<br />
<br />
---<br />
<br />
Eikä tämä edes helpota <a href="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200801297169580_ul.shtml">vielä pitkään aikaan.</a>Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-71089548409379461902014-10-12T04:19:00.003+03:002014-10-12T04:20:39.501+03:00ViskiViskin viski.Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-72771463594099493722014-07-04T19:35:00.001+03:002014-07-04T22:28:49.123+03:00Kas on Mikki merelle lähtenyt<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimHH92k3clapiLn0K1shaLEfwRl820TyTUYnKiAQHL-YAL419GIUqTZ7nNwrYitd0YU0ZSLg9MGY-7WaudwAKIGBAhUu8Hw5QBYqvUBbKV_4sxjBN_TEdKuFe-pSC96VJNB8qs1q0tHw/s1600/Classical+beauty.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimHH92k3clapiLn0K1shaLEfwRl820TyTUYnKiAQHL-YAL419GIUqTZ7nNwrYitd0YU0ZSLg9MGY-7WaudwAKIGBAhUu8Hw5QBYqvUBbKV_4sxjBN_TEdKuFe-pSC96VJNB8qs1q0tHw/s1600/Classical+beauty.jpg" height="217" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;"><br />
</span> <span style="font-size: large;">Tein reissun, josta olin unelmoinut jo pikkutytöstä asti, kun katsoin Lemmenlaivaa televisiosta. </span><br />
<span style="font-size: large;"><br /></span>
Jossain elämän vaiheessa olisi pakko päästä loistoristeilylle, jossa kaikki on tiptop ja joka aamu ikkunan ulkopuolella olisi jokin aivan uusi paikka. Niinpä sitten lopulta tein sen, noin 35 vuoden kypsyttelyn jälkeen.</div>
<div class="MsoNormal">
Seilasimme koko perheen voimin Disney Cruise Linen Disney Magicilla 12 yötä Välimerellä Barcelonasta Venetsiaan. Välipysäkkeinä olivat Villefranche, La Spezia, Civitavecchia, Napoli, Catania, Korfu ja Dubrovnik. Matkaan mahtui siis myös muutama päivä, jolloin oltiin vain merellä.</div>
<div class="MsoNormal">
Halusin reissun, jossa voisin mukavasti nähdä paljon uusia asioita ja kaupunkeja ilman että hotellihuone vaihtuu siinä välissä. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Yllättäen matkasta tuli myös mielenkiintoinen pikavilkaisu amerikkalaiseen risteilykulttuuriin. </div>
<div class="MsoNormal">
<br />
Laivalla opin muun muassa että:</div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<ul>
<li>Aina tervehditään vastaantulijaa, jos ohitus tapahtuu riittävän läheltä. Aina. Oli kyseessä sitten kanssamatkustaja tai henkilökunnan edustaja.</li>
<li>Tervehdyksessä kysytään "how are you" ja jos vastaat suomalaisittain järkeenkäypällä "fine, thank you", luullaan että jokin on vialla vaikka hymyilisitkin kuin Naantalin aurinko. Oikea vastaus on "grrrrreat, thank you".</li>
<li>Laivalle saa tuoda omia viinoja niin paljon kuin kykenee käsimatkatavarana raahaamaan. Ihan joka satamasta. Ne pitää kuitenkin tissutella omassa hytissä, tai jos viini, niin korkkausmaksusta ne voi juoda myös illallisella.</li>
<li>Mikä ihmeen anniskelualue? Viinaa saa viedä baareista kaikkialle. Myös tupakkipaikalle. Ihan omin pikku kätösin. Tupakkipaikalle on myös innokas tarjoilu. </li>
<li>Silti kukaan ei ole kännissä.</li>
<li>Aamiaisella ei ole tuoreita kasviksia. Ylipäätänsä kasviksia edustavat grillattu tomaatti ja rasvassa lilluva parsa.</li>
<li>Tuoreita kasviksia löytyy irkkupubin välipalapöydästä. Koska kun ajattelet kasviksia, ajattelet luonnollisestikin irkkupubia.</li>
<li>Välipalapöytiä on lähes kaikissa baareissa. Aurinkokannella on pizza- ja hodaritiskit. Niistä saa puoleenyöhön asti niin paljon kuin haluaa, jos sattui rasvapommiaamiaiselta, rasvapommilounaalta tai neljän ruokalajin ihan hyvin tasapainotetulta gourmet-illalliselta vielä jäämään nälkä.</li>
<li>Sanomattakin selvää, että kaikki paitsi alkoholi ja erikoiskahvit kuuluvat risteilyn hintaan.</li>
<li>Toki myös kevyempi välipalatiski löytyy niille, jotka ovat linjoistaan huolissaan. Iineksen terveystietoiselta välipalatiskiltä saa muun muassa pekoni-bageleita, salamiwrappeja ja suklaahippukeksejä.</li>
<li>Aamusta iltaan auki olevien pehmisjäätelöautomaattien (oikeaa maitoa, ei selluloosaa) ohi on tosi vaikea kävellä.</li>
<li>Iineksen tiskiltä voi hakea suklaakeksejä ja valuttaa automaatista niiden väliin pehmistä. Eat your heart out, Piparnakkeli.</li>
<li>Henkilökuntaa on yksi miehistön jäsen per noin 2,5 risteilyasiakasta. Koskaan ei joudu odottamaan, huhuilemaan. Suomalaisella luonteella on välillä jopa hieman kiusallista, kun koko ajan joku haluaisi palvella.</li>
<li>Kuoreensa vetäytyväisellä tankerosuomalaisella on vakavia itsetunto- ja sopeutumisongelmia kahdeksan hengen illallispöydässä. Koska kaikki muut ovat amerikkalaisia ja amerikkalainen keskustelukulttuuri. Suomalainen ei voi kuitenkaan ottaa suojakännejä, koska laivalla kukaan ei ole kännissä.</li>
<li>Junttiamerikkalainen rehentelee rahoillaan. Sivistynyt amerikkalainen ei puhu rahasta, mutta antaa joka välissä kuitenkin ymmärtää, että sitä on.</li>
<li>Kaikki lapset ovat pohjimmiltaan samanlaisia. Sivistyneet amerikkalaislapset käyvät kuitenkin yksityiskouluja, opiskelevat latinaa, ampuvat aseilla ja paheksuvat vanhempiensa lihavuutta.</li>
<li>Sivistyneilläkään amerikkalaisilla ei ole pöytätapoja ja vain hämärä käsitys siitä miten aterimia käytetään.</li>
<li>Elokuvaesitystä varten ostettuja jättipopcorneja ei ole tarkoitus syödä, vaan ne kaadetaan kaikki lattialle niin ettei alla olevaa kokolattiamattoa saa jäädä yhtään näkyviin.</li>
<li>Lapsien viihtyvyydestä pidetään oikeasti huolta, ja toisin kuin Ruotsin-laivalla, myös teinikin on olento, jolle pitää olla asianmukaista järkevää puuhaa peleistä kokkaamiseen. Kerhohuoneita on joka ikäryhmälle, ja jopa 18-21-vuotiaille on erillistä ohjelmaa, koska ne eivät saa vielä läträtä viinan kanssa.</li>
<li>Kouluikäisen voi huoletta jättää laivalle, kun itse menee maihin. Alle esiteini-ikäiset pidetään vankeina kerhohuoneissa, ja syötetään ja juotetaan asianmukaisesti ruokailuaikoihin. Vanhemmat penskat ei joudu pakolliseen kerhohuonearestiin, mutta ei ne siltikään halua kerhohuoneesta poistua. Varsinkaan sinne maihin, jossa on vain jotain tylsää kulttuuria ja raunioita.</li>
<li>Vanhempienkaan ei siis tarvitse nauttia maissa tylsää kulttuuria, kun ei saa väkisinkään mukaansa sitä lastaan, jonka sivistyksestä kantaa vastuuta.</li>
<li>Amerikkalaisten omat oluet ja käsitys hyvistä ei-amerikkalaisista oluista on huonohko. Ei-tylsää kulttuuria maissa on muun muassa paikalliset oluet. Hyvä että lapsi jäi laivalle. On niin kuumakin.</li>
<li>Aikuisenkin mielestä laivalla on usein hauskempaa kuin maissa. Etenkin kun mittari näyttää 30 astetta ja aurinko paahtaa pilvettömältä taivaalta. Meripäivät on ihan parhaita. Aurinkokansikin on suunniteltu niin, ettei tuuli irrota tukkaa päästä.</li>
<li>On ihan normaalia, että uima-allas on noin 37-asteinen.</li>
<li>Amerikkalaisesta tippikulttuurista ei ota selvää erkkikään. Toisaalta tippaaminen on vapaaehtoista, mutta silti kaikilta veloitetaan jo etukäteen keskeisten palvelunhenkilöiden perustipit. Ja jos siihen haluaa vielä jälkeenpäin lisätä tippiä, niin kuinka paljon on hyvin eikä loukkaavaa?</li>
</ul>
<br />
<div class="MsoNormal">
Näiden laiva-asioiden lisäksi opin muun muassa että Napoli on luotaantyöntävä, Sorrento on aivan ihana, Catania suurehkoksi kaupungiksi kutsuva ja leppoisa, ja Venetsiassa luonteelleni paras paikka olla yötä on Murano. Lisäksi suurimmassa osassa paikoista oli aivan liian kuuma jo kesäkuun lopulla. Barcelona ei varmastikaan oikeasti ole perseestä, mutta hautovassa kuumuudessa ja väenpaljoudessa olin täydellisen epävaikuttunut ja lähes vannoin, etten mene Ramblasille enää ikinä. Firenzessä ja Roomassakin oli ihan liikaa sakkia ja paikat paketissa. Niihin pitää kuitenkin palata, esimerkiksi huhtikuussa. Minulla on hyviä muistoja Firenzestä huhtikuussa. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYs4-Vcp6G9mmHYYdZiWzz9NQvcCweuBiidPAbAbyiyNWVJDXFVKeuI6n2bsVuTKrJZOc0DKfrx1XR2Kyx8tYl9HDLU9_6On8t80u4YZyxcNPL0HO8Rl391YZdGZ-_c9umDfif8X_rJw/s1600/Pirate+night+2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYs4-Vcp6G9mmHYYdZiWzz9NQvcCweuBiidPAbAbyiyNWVJDXFVKeuI6n2bsVuTKrJZOc0DKfrx1XR2Kyx8tYl9HDLU9_6On8t80u4YZyxcNPL0HO8Rl391YZdGZ-_c9umDfif8X_rJw/s1600/Pirate+night+2.jpg" height="243" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br />
</b> <b>No, paljonko kaikki maksoi ja oliko se sen väärtti, vinoilevista huomioista ei nyt pääse jyvälle?!</b></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Maksoi aivan hitokseen ja oli joka sentin väärtti. </div>
<div class="MsoNormal">
Piikittelyni on puhdasta rakkautta, koska kokemus oli aivan mieletön. Tämän jälkeen Helsingin ja Tukholman välinen lauttaliikenne tai Tallinnan viinarallipaatit tuntuvat hieman siltä, että paha mieli tulisi jos menisi. Lisäksi vaihdan suomalaisen känniöyhöttäjän milloin vain rivien välistä tiluksillaan ja palvelusväellään leveilevään amerikkalaiseen perheenisään, joka juo vettä ja spraittia.</div>
<div class="MsoNormal">
Itse reissu halvimmassa hyttiluokassa kahdelta aikuiselta ja yhdeltä 13-vuotiaalta maksoi karvan verran alle 5000 euroa. Siihen vapaaehtoiset mutta silti niin pakolliset tipit päälle (minimissään noin 330 euroa, laitettiin vielä satanen päälle) ja muutamat yhtiön järjestämät retket eri kohteissa (noin 600 e). Eikä siinä vielä kaikki. Tarvittiin tietenkin myös lennot Barcelonaan ja Venetsiasta pois plus hotelliyö kummassakin päässä (yhteensä noin 1200 e).</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Rahaa ei laivalla kuitenkaan kulu, ellei juo alkoholipitoisia juomia tai erikoiskahveja, joten siinä toisaalta "säästyy" pitkä penni kun ei tarvitse miettiä 12 päivän syömisiä. Etenkin illalliset ovat aidosti hyvin laadukkaita, eikä niitä tehdä puolivalmisteista niin kuin meilläpäin. Jos alkaisi miettiä niiden osuutta kokonaishinnasta, eli mitä reissu maksaisi ilman ruokia, niin todennäköisesti ollaan käyty kalliimmilla etelän-matkoilla. </div>
<div class="MsoNormal">
Perusviini ja olut olivat halvempia kuin Ruotsin-laivalla, joten muutama tuopponen tai viinilasillinen silloin tällöin ei kamalasti kukkaroa enää hetkauttanut. Maissa tietysti kuluu rahaa jos haluaa käydä ravintoloissa lounaalla. Meillä ei niissä helteissä ihan kauheasti kuitenkaan päivisin vatsa kurninut, etenkin kun tukevalla laivan aamiaispommilla pötki aika pitkälle. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6UVo03TAW6VcumnnfdREmrUy_53qz3XD89dvSeMjdcM4tItTIa_EaTkRRSsYpLMZwPlnMI5MORAb_HiuvFdT98B6n9BYEaFDQI8Eklc_r8Feh3nIugrVDq9CzTOl5UE7SvIO9kY5uFQ/s1600/Disney+++Princess.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6UVo03TAW6VcumnnfdREmrUy_53qz3XD89dvSeMjdcM4tItTIa_EaTkRRSsYpLMZwPlnMI5MORAb_HiuvFdT98B6n9BYEaFDQI8Eklc_r8Feh3nIugrVDq9CzTOl5UE7SvIO9kY5uFQ/s1600/Disney+++Princess.jpg" height="256" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br />
</b> <b>Miksi "vain" Välimerelle?</b></div>
<div class="MsoNormal">
Olisihan se reissu voinut olla halvempikin. Toisaalta se oli jo huomattavasti halvempi meille kuin Amerikan mantereelta tai Australiasta lentäneille. Samasta syystä halusin pysyä Välimerellä enkä lennellä Jenkkeihin. Saman mittaiset Karibian- tai Kalifornian puolen risteilyt olisivat olleet edullisempia kuin korkeiden satamamaksujen Eurooppa, mutta kaiken olisi hävinnyt lentolipuissa, ylimääräisissä hotelliöissä ja jo pelkän lentoajan rasittavuudessa ja aikaeroissa. Karibia tai Meksikon Riviera eivät muutenkaan puhuttele minua niin, että sinne pitäisi varta vasten lähteä. Valinta ikuisen Rooman tai jonkun Nassaun välillä ei ole minulle mikään dilemma.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Cunardin patstatelupaatit pukukoodeinen ovat tietysti omaa luokkaansa, mutta Disney on ns. ei-pönöttäjien risteilyfirmoista toki ehdottomasti kallein. Kyllä me katseltiin muitakin risteilyfirmoja kuin Disney. Monet suosivat Royal Cruise Linesia tai Norwegian Cruise Linesia, ja ne olivatkin pitkään syynissä. Vilkuilin toki Lemmenlaivan Princess-yhtiötäkin. Costan laivat vaikuttivat jotenkin Ruotsin-laivamaisilta, eikä vaikutelmaa tietenkään paranna Concordian haveri ja sen syyt. Tai yhtiön hoteissa suomalaisten aikakauslehtien kauppaamat lukijamatkat. Olen vielä liian nuori "Apu-kerhomatkoille".</div>
<div class="MsoNormal">
Disneyssä vetosi ensinnäkin se Disney, koska tykkäänhän mä tavattomasti Disneylandistakin. Lisäksi saattoi myös olla lähes sataprosenttisen varma siitä, että lapselle ei tule misään vaiheessa tylsää. Toki muillakin yhtiöillä on nuorisotoimintaa, mutta Disneystä tiesin erilaisia reissufoorumeja luettuani, että se oli paras mahdollinen. No... lasten viihdyttäminenhän ON Disneyn ydinosaamisaluetta. Englannin kielen taito on toki pakko penskalla olla, mutta niin on noilla muillakin yhtiöillä. Reissun ajankohdan sanelikin säästöaikataulun lisäksi myös jälkikasvun aktiivisen kielitaidon karttuminen. Kiitos siitä internetille ja peleille, kiitos kiitos kiitos. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
Laiva itsessään, Disneyn laivueen esikoinen, Disney Magic, vetosi minuun myös kovasti. Kaunis kuin karamelli, hillittyä eleganssia, jossa Disney näkyy muttei hypi silmille. Lisäksi tilava, muttei liian iso. Vaikka risteilyvieraita on se 2000-2500 tyyppiä, niin tungosta ei yleisissä tiloissa missään vaiheessa ollut. Laivasta muodostuikin 12 päivän aikana hyvinkin koti. Hytti oli tilavuudeltaan sellainen Silja Serenaden Commodore-luokan putka ilman ikkunaa ja parveketta. Ikkunaa tai parveketta en kaivannut kertaakaan, ja ilmastointi pelasi huomattavasti Ruotsin-laivoja paremmin.</div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<b>Menisinkö uudestaan? </b></div>
<div class="MsoNormal">
Menisin. Ja menen. Ensi kesän reissu on jo varattu. Kierrämme viikon ajan Disneyn kanssa tuttuja pohjoisen kaupunkeja, sokerina pohjalla Pietari, jossa en ole koskaan ennen käynyt. Odotan myös kovasti Helsingin näkemistä amerikkalaisturistiksi naamioituneena.<br />
Kallisko? Ei suinkaan, koska meillä on nyt putki päällä! Risteilyn aikana seuraavan reissun varaamisesta saa yli 10 prossaa alennusta plus 200 taalaa käyttövaluuttaa laivalle. Nyt ollaan jo viikon all-inclusive Teneriffan-reissun lukemissa. Paitsi että ruoka on ihan helvetin paljon parempaa. Eikä ole niin kuuma.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<object height="300" width="400"> <param name="flashvars" value="offsite=true&lang=en-us&page_show_url=%2Fphotos%2Fkriisi%2Fsets%2F72157645038986199%2Fshow%2F&page_show_back_url=%2Fphotos%2Fkriisi%2Fsets%2F72157645038986199%2F&set_id=72157645038986199&jump_to="></param>
<param name="movie" value="https://www.flickr.com/apps/slideshow/show.swf?v=143270"></param>
<param name="allowFullScreen" value="true"></param>
<embed type="application/x-shockwave-flash" src="https://www.flickr.com/apps/slideshow/show.swf?v=143270" allowFullScreen="true" flashvars="offsite=true&lang=en-us&page_show_url=%2Fphotos%2Fkriisi%2Fsets%2F72157645038986199%2Fshow%2F&page_show_back_url=%2Fphotos%2Fkriisi%2Fsets%2F72157645038986199%2F&set_id=72157645038986199&jump_to=" width="400" height="300"></embed></object></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-76557117984786072432013-12-31T17:55:00.003+02:002013-12-31T23:31:12.762+02:00Vuoden viimeiset metritJos ehtisi kerran vielä blogata ennen kuin vuosi loppuu. Vastahan mä toukokuussa viimeksi. Päivityksenä todettakoon, että kävin jouluna Silja Linella taas risteilyllä, ja tällä kertaa kukaan ei vienyt alusvaatteita. Saattanen siis uskaltaa keväällä taas uudestaan.<br />
<br />
Olkoon tämä tällainen vuoden yhteenveto.<br />
<br />
Vuodessa 2013 hyvää olivat seuraavanlaiset asiat:<br />
- Gran Canaria<br />
- Firenze<br />
- Lontoo<br />
- Kööpenhamina<br />
- Madrid<br />
- Tukholma<br />
- Kerrankin aivan upea Suomen kesä, joka jatkuu edelleen sellaisena tavanomaisempana Suomen kesänä. Ulkona on tälläkin hetkellä hyvin tyypillinen suomalainen vappusää.<br />
- Surface 2<br />
- Lumia 1020<br />
- D-vitamiinipurkki<br />
- Netflix, HBO Nordic ja Hulu<br />
- Se, että hyvät ystävät pysyvät edelleen sellaisina, vaikkei heitä usein tapaakaan<br />
- Aleksanterinkadun jouluvalaistus ja etenkin Stockmann<br />
- Neronen Forno<br />
<br />
Vuodessa 2013 huonoa olivat:<br />
- Kevät, jota ei tullut<br />
- Itellan työtaistelu ja sen ulkopuolellakin täydellinen kyvyttömyys toimittaa posti ajoissa perille<br />
- Facebook<br />
- iPhone<br />
- iPad<br />
- Perinteinen maksutelevisio<br />
- Ilonpilaajat, sekä tahalliset että tahattomat<br />
- Helsingin yleinen pimeys<br />
<br />
<br />
Oikeasti negatiivisia asioita piti melkein hakemalla hakea. Se on kai aika hyvä asia se.<br />
<br />
<br />
<object height="300" width="400"> <param name="flashvars" value="offsite=true&lang=en-us&page_show_url=%2Fphotos%2Fkriisi%2Fsets%2F72157639232235436%2Fshow%2F&page_show_back_url=%2Fphotos%2Fkriisi%2Fsets%2F72157639232235436%2F&set_id=72157639232235436&jump_to="></param>
<param name="movie" value="http://www.flickr.com/apps/slideshow/show.swf?v=138195"></param>
<param name="allowFullScreen" value="true"></param>
<embed type="application/x-shockwave-flash" src="http://www.flickr.com/apps/slideshow/show.swf?v=138195" allowFullScreen="true" flashvars="offsite=true&lang=en-us&page_show_url=%2Fphotos%2Fkriisi%2Fsets%2F72157639232235436%2Fshow%2F&page_show_back_url=%2Fphotos%2Fkriisi%2Fsets%2F72157639232235436%2F&set_id=72157639232235436&jump_to=" width="400" height="300"></embed></object>Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-85819150392600569962013-05-30T19:01:00.001+03:002013-05-30T19:13:35.267+03:00Syötävät alusvaatteetOlen aina ylpeillyt sillä, että kun matkustan, en mukaani paljon tarvitse. Siinä missä monet muut ottavat matka-arkullisen tavaraa parin yön pikareissulle, minä pärjään olkalaulla, jossa on puhtaat alusvaatteet, teepaita ja hygieniatarvikkeet. Viikon lomareissuun riittää mainiosti kabiinikokoinen perässävedettävä, ja silloinkin mukana on jo kaikenlaista ihan turhaakin.<br />
<br />
Ei kannattaisi olla niin leso. Se kostautuu. Joku voi luulla, että laivan hytissä tai hotellihuoneessa olevat tavarat ovat jo poistuneen asukkaan jälkeensä unohtamia.<br />
<br />
Näin ainakin hyväntahtoisesti haluaa luulla, kun Ruotsin-risteilyllä saapuu Tukholmassa riittävästi vipellettyään hyttiinsä, joka on putsattu - vähäisiä matkatavaroita myöten. Olo on hölmistynyt, kun käsi hamuaa pöydällä ollutta pientä toalettitarpeille ja akkulaturille varattua kassia, eikä se olekaan siinä. Poissa ovat myös hyllyyn siististi asetetut harja, vaihtoteepaita, sukat ja muutama pari kalsareita sekä vessassa oleskellut epilaattori.<br />
<br />
Ah, mutta tämä on juuri se tilanne, jonka takia matkustan aina Siljalla ja Commodore-luokassa, minä ajattelen ja suuntaan tieni lounge-vastaavalle, joka on varmasti tietoinen siitä miksi hyttini on tyhjennetty. Jokin hyvä syy siihen varmasti on oltava, tuumin, enkä panikoi.<br />
<br />
Lievästi kylmähkö hiki nousee kuitenkin ohimolleni, kun uteluni tuloksena lounge-emännän silmät valahtavat lautasen kokoisiksi ja katseesta kuultaa epäuskoinen "mitävittua?" Ei, ei ole hänen tiedossaan miksi tavarat olisi hytistä poistettu, missä ne olisivat ja miten näin ylipäätänsä on voinut käydä. Saan tarkan ja asiallisen selostuksen siitä miten heillä toimitaan. Siitäkin huolimatta että siivouslistoissa olisi virhe, mitä tässä tapauksessa ei ole, ja siivooja luulisi, että asiakkaat ovat poistuneet, perään jääneitä tavaroita ei korjattaisi talteen ilman lounge-vastaavan tietoa. Muutoin siivotessa risteilyvieraiden tavaroihin ei saa koskea lainkaan, ellei niistä ole välitöntä estettä esim. sängyn petaamiselle tai muulle siistimistoiminnalle.<br />
<br />
Niin, näin minäkin olen olettanut. Ja juuri tämän takia käytän heidän ns. hieman paremman hyttiluokkansa palveluita, jotta tavarani saisivat olla rauhassa. En oleta, että arvotavarat pysyisivät rauhassa missään, minkä takia ne ovat aina mukanani, mutta jos nyt kuitenkin vaatteet ja mahdolliset tax free -ostokset.<br />
<br />
Kolmen vartin aikana laivahenkilökuntaa mobilisoituu noin puolen tusinan verran etsimään tavaroitani, jotka mahdollisesti ovat tai eivät ole siivoojan rankan kädetyksen jäljiltä ties missä. Eivät ole siellä mihin kadonnut ja unohdettu tavara normaalisti menee, ja alan jo sanella jäähyväisiä menetetyille vähäisille matkatavaroilleni.<br />
<br />
Rauhallisesti siemailtua kahvikupposta myöhemmin tavarat lopulta löytyvät, herra ties mistä. Hyllyssä ja vessassa olleet tavarat on sullottu laukkuun, laukku roskapussilta näyttävään muovipussiin. Ei, en halua edes tietää, ajattelen. Kunnes tarkistan pussukan sisällön ja totean, että kaikki muu on tallessa paitsi alusvaatteeni. Poissa ovat siis kalsarini. Sekä puhtaat että likaiset.<br />
<br />
Tilanne on jotenkin koominen. Ympärilläni on puoli tusinaa vierasta ihmistä ties mistä vastaavasta ja esimiehestä lähtien, välittömässä läheisyydessä on myös runsaasti muita risteilyvieraita, tavarani ovat valkoisessa roskapussissa, ainoat lievästi arvokkaat asiat - laturi ja epilaattori - ovat tallessa, mutta kalsareita ei ole missään, ja erittäin murtaen ruotsia puhuva tumma, macho-miehekkään oloinen siivousesimies ei osaa kertoa minulle mihin alusvaatteeni ovat kadonneet.<br />
<br />
Oloni on hysteerisen hihityksen ja epämääräisen ärsyynnyksen välimailla, kun suostun vastaanottamaan laivayhtiöltä hyvityksenä illalliskortit mihin tahansa laivan ravintoloista, ja siivousyhtiö on luonnollisestikin korvausvelvollinen kadonneista kalsareista. Otin tuplakuitit laivan sikahintaisista ja paskoista Sloggeista ja menin syömään ilmaista illallistani. Antaa syötäville alushousuille ihan uuden merkityksen.<br />
<br />
Vaikka elämäni perusarvoihin kuuluu, että kaikelle voi ja pitää nauraa, yön pimeänä tunteina alkoi sekä vituttaa, hirvittää että ällöttää. Minulta on elämäni aikana pöllitty kaikenlaista - henkilöpapereita myöten - mutta koskaan ei ole olo ollut tällä tavalla... nöyryytetty, häpäisty, kajottu? Suomen kielessä ei oikein tunnu olevan sanaa, joka välittäisi sen saman kuin englannin kielen sana "violated".<br />
<br />
Kun lompakko viedään tai puhelin pöllitään tai vaikka kotiin murtaudutaan ja viedään kaikki kodinelektroniikka, se on toki ikävää, mutta siinä ei ole mitään epäselvää. Ne ovat suoraviivaisia ja "rehellisiä" anastuksia, joista rikollinen pyrkii saamaan taloudellista hyötyä. Mutta miksi viedä vain ihmisen kalsarit? Mietin puoli iltaa ja yötä minkä takia kaikki muu on tallella paitsi ne alusvaatteet. Kyse ei ole edes siitä, että ne olisi epähuomiossa pudonneet jonnekin, koska jotta voisi sulloa pelkän teepaitani kassiin, pitäisi ensin laskoksen välistä ottaa ne puhtaat alusvaatteet pois, ja likaisetkin kalsarit olivat samassa kasassa.<br />
<br />
Jokainen ajatusketju päätyi johonkin, joka ei kuulostanut kovin kauniilta. Mikään ajatusketju ei päätynyt siihen, että siivoaja olisi viattomasti vain mokannut. Niin hassua kuin se onkin, olisi ollut jotenkin vähemmän järkyttynyt, jos mitään tavaroista ei olisi löytynyt. Se olisi ollut paljon simppelimmin selitettävissä perusvarkautena. Olisi vituttanut, mutta ei yököttänyt.<br />
<br />
Laivan henkilökuntaa on kyllä kiiteltävä hyvästä ja ripeästä toiminnasta. Kulissien takana tapahtunee kuitenkin asioita, joita minulle ei varmaan koskaan kerrota. Ei että haluaisin verenhimoisesti kenellekään potkuja, mutta oman järkkyneen mielenrauhani takia haluaisin ehkä sittenkin tietää ovatko pikkuhousuni vain jossain selittämättömässä paniikissa heitetty roskiin tai muuten tuhottu. Vai onko ne saman tien trokattu laivalla olleelle laumalle japanilaisia? Vai löydänkö ne ensi viikolla Ebaysta? Vai ovatko ne sittenkin siivousesimiehen pöytälaatikossa.<br />
<br />
Niin. Kamalin ajatus on sittenkin se, että niitä nuuhkii joku auktorisoimaton pervo. Ja ensi kerralla otan mukaan ison matkalaukullisen tavaraa, jottei typerinkään siivoaja kuvittele, että hytti on jo hylätty.<br />
<br />
Jos siis edes enää Siljalle palaan. Näemmä karjaluokassa ja luksusluokassa ei sittenkään ole luottamusmielessä paljon eroa.Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-84051712060579683172013-04-09T19:13:00.000+03:002013-04-09T19:23:23.104+03:00Nuoriso on taas mennyt pilalle<br />
<div class="LT">
Jotenkin ällöttää. </div>
<div class="LT">
<br /></div>
<div class="LT">
Oppilaan koulun ruokalasta poistanut opettaja saa potkut, ja
yhtäkkiä koko internet on täynnä ihmisiä, jotka tietävät millaista vääryyttä
opettaja on kokenut ja miten koko teinien sukukunta pitäisi pieksää
järjestykseen.</div>
<div class="LTS">
Kaikesta uutisoinnista huolimatta on tavallisen median seuraajan
aivan mahdotonta sanoa, mitä oikeasti on tapahtunut, mutta se ei estä adressien
keräämistä ja yleistä vihaliikehdintää nuorisoa ja niiden paskoja vanhempia
vastaan. Opettajasta on tehty yleinen marttyyri. Harmi että pääsiäinen meni jo,
niin oltaisiin saatu oikein biblikaaliset ulottuvuudet koko touhuun.</div>
<div class="LTS">
<br /></div>
<div class="LTS">
Ei, en tiedä mitä oikeasti tapahtui. Ette tiedä tekään, jos olette
oikein rehellisiä itsellenne. On hyvä, jos opettaja vie asian rosikseen ja asia
käydään oikeasti kunnolla läpi. Jos vaikka sitten oikeasti tiedettäisiin eikä
vain luultaisi ja ruokittaisi vihaa ja kaipuuta kansakouluun.</div>
<div class="LTS">
<br /></div>
<div class="LTS">
Toki netti pursuaa vaikka mitä "todisteita". Etunenässä
tietenkin se video, jossa tapahtumista ei kuitenkaan nähdä kuin osa. Ja sen
pienenkin pätkän tapahtumat tuntuvat vaihtelevan täysin katsojasta riippuen.
Yhdet näkevät tönimistä ja uhkailua, toiset harmitonta ulos ohjailua, kolmannet
saastaisen teinin törkeää uhittelua, neljännet yleistä opettajan aseman
väärinkäyttöä.</div>
<div class="LTS">
<br /></div>
<div class="LTS">
Taidamme nähdä mitä haluamme nähdä. Ja sitä halua ohjaa niin omat
koulukokemuksemme, kansallisena kulttuuriperintönä kytevä herraviha kuin
lakiuskovaisuuskin riippuen siitä mikä näistä meitä eniten milloinkin ohjaa. </div>
<div class="LTS">
<br /></div>
<div class="LTS">
Myönnän, että omien koulukokemuksieni ja lapseni koulukokemuksien
takia tuollainen räkänokkaisen rimpulan yllä hulkkaava raavas mies luo aika
pelottavan vaikutelman. Noin yleisesti ottaenkaan en pidä siitä omahyväisestä
tavasta jolla isokokoiset, varhaiskeskiäkäiset ja omahyväiset miesopettajat
kouluissa valtaansa usein harjoittavat. Videolla oleva mies toimii mielestäni
vastenmielisesti ja väärin. </div>
<div class="LTS">
<br /></div>
<div class="LTS">
Onko tulkintani videosta oikea? Tuskin. Ovatko tulkinnat siitä,
että siinä menee kaikki ihan niin kuin pitääkin, oikeita? Tuskinpa nekään. Onko
todellisuus jossain siinä välissä? Ehkä. Tai sitten ei lainkaan. Se voi olla
jopa ihan jossain muualla. Vaikkapa siinä, että koska opettajan ja rehtorin
lausunnot toisistaan ja väleistään ovat niin ristiriitaiset, niin ehkäpä
koulussa odotettiinkin vain vihdoin jotain konkreettista, jolla ikävä työkaveri
saadaan pihalle. Emme voi tietää. Vielä. Siispä rauhoittukaamme. Jätetään ne
adressit allekirjoittamatta siiheksi, että ohimosuoni on lakannut
tykyttämästä.</div>
<div class="LTS">
<br /></div>
<div class="LTS">
Jos tapauksesta jokin hyöty on, niin onpahan taas paljon puhetta
siitä, mikä kouluissa on vialla, ja miksi järjestyshäiriöitä on niin paljon. Jännää kuitenkin on, että on oikeastaan toissijaista käyttikö potkut saanut opettaja vääriä
keinoja vai ei. Jatkon kannalta tuntuisi huomattavasti kiinnostavammalta,
tärkeämmältäkin, pohtia miksi näihin tilanteisiin ylipäätänsä joudutaan ja miten
niissä pitäisi menetellä. </div>
<div class="LTS">
<br /></div>
<div class="LTS">
Selväksi on tullut ainakin opettajan itsensä antamista
haastatteluista, että hän arvioi itsenäisesti miten hänen kuului sillä hetkellä perusopetuslain
pykälää 36 noudattaa. Olisikohan arvio ollut sama jos olisi kysytty myös sadalta muulta opettajalta samassa tilanteessa? Erilaisissa vanhempainiltatyyppisissä
tilaisuuksissa olen joutunut ihmettelemään, miten paljon periaatteessa hyviä
sääntöjä on, mutta jos kysyy miten niitä käytännössä noudatetaan, ei saakaan
yksiselitteistä vastausta, vaan kasan hyvin erilaisia tulkintoja riippuen siitä
keneltä kysyy. Ei kuulosta oikein yhdessä rintamassa seisovalta
opettajakunnalta, sellaiselta joka osaa oikeasti varautua ja toimia, kun jokin konflikti alkaa jossain kyteä. Kuulostaa pikemminkin joukolta sokkona palloilevia aikuisia, jotka jätetään aina oman onnensa nojaan kun tarvittaisiin tukea.</div>
<div class="LTS">
<br /></div>
<div class="LTS">
Toinen jännä juttu on eräänlainen koulujen halu elää historiallisessa
ja tapakulttuurillisessa kuplassa. On toki ilmiselvää, että tavat pitää olla
niin lapsilla kuin aikuisillakin. Mutta toisaalta pitäisi tunnustaa, että enää
ei ole vuosi 1913. Ei edes 1963. Kouluissa ajetaan usein tapakulttuurijäänteitä,
joita ei ole oikeastaan olemassa enää kuin siellä koulussa. </div>
<div class="LTS">
<br /></div>
<div class="LTS">
Lapset eivät ole tälle ristiriidalle sokeita. He kapinoivat
ymmärrettävästi ja ehkä ihan oikeutetustikin sitä vastaan – etenkin jos se
koetaan pelkästään mielivaltaisena kyykyttämisen välineenä, vallan väärinkäyttönä. Ei tarvita kuin se yksi ärsyttävä pipo tai huppu ärsyttävän vekaran
päässä juuri väärään aikaan ja väärässä paikassa, niin opettajakin alkaa
käyttää valtaansa asioissa, joissa hän auttamatta astuu oman auktoriteettinsa nimissä todellisuuden varpaille. </div>
<div class="LTS">
<br /></div>
<div class="LTS">
Kasvattajana aikuinen joutuu puhumaan lapselle jatkuvasti
kiusaamisen pahuudesta ja reiluuden tärkeydestä. Reiluuteen ja hyvään käytökseen pitäisi kyetä
silloinkin kun kiukuttaa. Todellisuudessa kouluissa aikuiset ovat reiluja vain
silloin kun heillä ei ole huono päivä. Mutta vain lapset ovat huonotapaisia
vitun huutelijoita vailla oikeutta puolustaa itseään, toisiaan tai kulttuuriaan.</div>
<div class="LTS">
<br /></div>
<div class="LTS">
Ymmärrän oikeastaan aika hyvin, että vanhoillinen siipi kaipaa kansakouluajoille. Silloin
ei edes yritetty uskotella lapsille, että maailma on reilu. Aikuisten arvaamattomuus yhdistettynä absoluuttiseen auktoriteettiin kieltämättä luo tervettä pelkoa, joka pitää vekarat järjestyksessä. Vihapuheella ja marttyyrien
leipomisella niitä vanhoja aikoja yritetään ilmeisesti saada jotenkin takaisin.
Koska onhan se totta. Maailma on oikeasti epäreilu ja pelottava paikka.
Aikuisellekin. </div>
Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-28419164371317386682013-01-29T00:53:00.004+02:002013-01-29T00:53:34.612+02:00Aika pitkä pieni Lumia 920 -arvioHuomenissa pitäisi palautella vajaat kolme viikkoa testissä ollut Nokian Lumia 920. Olen käyttänyt sitä niin kuin testatessa mielestäni pitää eli olen pitänyt sitä arkikäytössä tukeutumatta lainkaan omaan puhelimeeni, joka on merkkiä omena.<br />
<br />
Heti ensin alkuun on todettava, että vaikka olen käyttänyt iPhonea nelisen vuotta (3G, 3GS, 4S) en ole koskaan käyttänyt sitä siksi, että se on Apple. Tietotekniikassa olen aina ollut PC-ihminen, vaikka säälistä olenkin viime vuosina parin iMacin antanut pöydänkulmille asettuakin. Ei ole ollut tarvetta fanityttöillä, joten Lumian ja etenkin Windows-pohjaisen käyttiksen kelkkaan hyppääminen ei ole minulle ollut missään vaiheessa samanlainen ennakkoluulojen härdelli kuin mitä se tuntuu monelle muulle olevan.<br />
<br />
Toki, iPhonessa olen pysynyt pitkään. Mutta silloin neljä vuotta sitten ei ollut tarjolla mitään muuta minua puhuttelevaa kuin se iPhone. Androideista en välitä. En välittänyt silloin, en välitä vieläkään. Ovat epämääräisiä, en saa makua käyttisten oudon sirkusteleviin ulkonäköihin, lukuisiin eri käyttisvariantteihin, enkä etenkään luota Android-sovelluskauppaan. Ennen Windows-puhelimia mitä vaihtoehtoja minulla on oikeastaan edes ollut? Symbian-Nokiat? N8:aa testasin ja kuvotuin. N9 olisi ehkä ollut kiva, mutta en päässyt koskaan testaamaan.<br />
<br />
<h4>
Vastaa hyvin runsaaseen sovellusmäärään</h4>
Puhelimen peruskäyttö on minulle runsaasti paljon muuta kuin sitä puhumista. Surffaan somessa, luen kirjoja, katson tv-sarjoja, otan valokuvia, kuuntelen musiikkia, vähän ehkä pelaankin. Sovelmia kertyy, ja niiden välillä siirtymisen jouhevuus on aika tärkeää. Jos rehellisiä ollaan, kansioiden lisäämisestä huolimatta iOS ei ole oikein pysynyt kasvavan sovellusmäärän kelkassa. Joko minulla on kiljoona ruudullista sovelluksia ja jatkuva pähkäily siitä, mitä niistä pidän ensimmäisellä sivulla, päällimäisinä. Tai sitten minulla on kiljoona ruudullista kansioita ja jatkuva pähkäily siitä, mitä niistä pidän ykkössivulla. Kelailu on mennyt pidemmän päälle aika hankalaksi. Viimeisimmistä sovelluksista toiseen pomppiminen tuplapainalluksen kautta vaatii kuitenkin aina sen tuplapainalluksen.<br />
<br />
Onkin rehellisesti todettava, että todella pidän Windows-puhelimien ratkaisusta pitää vain kaksi "sivua", jotka kummatkin skrollautuvat portaattomasti ja näennäisen loputtomasti alaspäin. Ykkössivulla on ne suosikit, ikonikoot itse määriteltävissä, kakkossivulla pitkänä listana kaikki. Lisäksi Lumiassa on back-nappi, jolla pääsee aina edelliseen sovellukseen ilman välivaiheita. Hakukin on jatkuvasti esillä oman napin alla. Näihin verrattuna iOSin sivu kerrallaan -vierittely ja mahdollisesti vielä kansioiden aukominen tuntuu henkisesti hitaammalta ja työläämmältä kuin WP:n kahden näkymän vierittely.<br />
<br />
<h4>
Isoko? Ei liian</h4>
920:n iso koko ja paino ovat saaneet monelta risuja. Pakko olla vastarannankiiski. Rakastan sitä, että puhelimessa on painoa ja kokoa. Ensinnäkään se ei häviä niin helposti sinne Moolokin kitaan, joka käsilaukkunanikin tunnetaan, ja toisekseen käteni ei unohda, että minulla on puhelin kädessä ja pudota sitä hajamielisyyden hetkellä lattialle. 920 on ison näytön ansiosta melkein kuin tabletti, mutta ei kuitenkaan niin rasittavan iso kuin tabletti. Jännä hybridi, jossa on enemmän puhelimen hyötyjä, mutta vähemmän tabletin haittoja. Minulla ei ole naiseksi mitkään lapiot käsinä, joten en nyt oikein osaa ymmärtää mikä tuossa isossa Lumpparissa nyt on muka niin epäkätevän isoa. Kyllä, käytän sitä sujuvasti myös yhdellä kädellä.<br />
<br />
Pääsääntöisesti olen siis käyttänyt tuota monen mielestä isoa möhkälettä, mutta olen päässyt myös vertailemaan sitä sirompaan pikkusiskoonsa 820:een. Tulossa on myös "teinimalli" 620, mikä lienee varmaan samaa kuin mitä 610 on ollut suhteessa isompiin 800- ja 900-malleihin. 820:sta vaikutelmani on tuntuman osalta, että onpas ikävän tunnoton ja tasapainoton. Ne pyöristetyt reunat eivät istu käteeni lainkaan. Sen kanssa todella pelkään, että käsi unohtaa puhelimen olevan kädessä. 820:een toki saa vaihdettavat kuoret, ja tarjolla on jo nyt kaiken maailman kumipinnoitteita sun muita, joten ehkä toisilla kuorilla se tuntuisi kädessä jotenkin tukevammalta.<br />
<br />
<h4>
Virtasyöppö</h4>
820:ssa on kuitenkin muutamia asioita, mitä 920:een kaipaisin: vaihdettava akku ja muistinlaajennusmahdollisuus omalla muistikortilla. 920:n kiinteä muistikoko ei ole lopulta kamalan iso, ja ennen kaikkea vehje on tuhoton virtasyöppö. Vaikka siinä onkin langaton lataus, ja esimerkiksi kotona tai töissä sitä voisi vaikka koko ajan makuuttaa latausalustalla, niin liikenteessä ollessa juissit hupenevat todella haipakkaa, etenkin jos haluaa pitää kaikkia WP:n mahdollistamia live-toimintoja päällä.<br />
<br />
Toisaalta virrankäytön minimiointi on WP:llä myös suorastaan hieman hankalaa, kun on tottunut iPhonessa aika simppeliin mahdollisuuteen kääntää kaikki mahdollinen verkkoon huutelu ja muu joutokäynti minimille. WP toki mahdollistaa sen, että laite itse osaa mennä säästöliekille kun akku alkaa huveta, mutta sitä ennen on paljon toimintoja, joista yksinkertaisesti vain ei saa taustahuutelua pois muuten kuin kääntämällä koko puhelindatan pois päältä. Ja mitäs järkeä siinä nyt sitten on? En ole myöskään keksinyt miten taustalla auki olevia ohjelmia saisi "tapettua" samaan tapaan kuin iPhonessa.<br />
<br />
<h4>
Ymmärrettäviä, mutta ärsyttäviäkin sovelluspuutteita</h4>
Ohjelmistot ovat toki varmasti se oleellisin asia juurtuuko käyttämään jotakin puhelinkäyttistä. Tarjonta on WP:ssä vielä pikkaisen ohkaista, ja muutamat itselleni todella tärkeät hipsterisovellukset kuten Instagram ja Spotify puuttuvat.<br />
<br />
Pelivalikoimakin on kuulemma kurja, mutta en pelaakaan foonilla niin paljon kuin voisi muusta pelaamisestani luulla, enkä tuntenut olevani tarjonnan edessä näivettymisen partaalla. Sitä samaa Wordamentia vedän zombina niin luurilla kuin tietsikallakin.<br />
<br />
Hyvää kirjasoftaa piti vähän etsiä, ja pikkaisen syö, että omat kirjat pitää ilmeisesti jokaiseen lurauttaa Skydriven kautta - suoraan ei onnistu. Turhan monimutkaista minun makuuni. Toisaalta plussaa siitä, että enää näiden uusien Lumioiden kanssa ei joudu käyttämään kammottavaa Zunea sisältöjen synkkaamiseen.<br />
<br />
Lumioissa on sitten tietysti vielä nuo Nokian omat softat, jotka ovat keränneet kiitosta jo aiemminkin. Koska en autoile, ei navigaattorille tietenkään kauheasti käyttöä ole enkä osaa siitä mitään järkevää sanoa (tosin se lienee se sama kuin 900:ssakin, joka ainakin tuntee Los Angelesin paremmin kuin Garmin). Ja kun Spotifyta ei ole, niin Nokia Musiikki on kyllä tyydyttänyt jotenkuten, kun olen omaan vehkeelle ladattuun musavalikoimaani taas puutunut. Lumian äänenlaatu muuten tyydyttää myös oikein hyvin epähifistiset korvani.<br />
<br />
Ihan kiva lelu on Nokia City Lens, joka tuo eräänlaisen AR-kokemuksen kaupunkisuunnistukseen. Kun katsoo katunäkymää puhelimen näytön kautta, ruudulla näkyy myös pyydettyjen lähimpien kohteiden, esimerkiksi ruokapaikkojen, suunnat suhteessa omaan sijaintiin ja suuntaan mihin kännykän kautta katsoo. <br />
<br />
WP tuo myös sosiaalisen median yhteen, monilta osin varsin tyydyttävästi. Lievää kömpelyyttä siinäkin kuitenkin on. Tuntuu hullulta kelailla "minä"-näkymää, kun haluan nähdä erinäisistä palveluista kertyneitä notifikaatioita ja sitten siirtyä "ihmisiin" kun haluaan kelata sosiaalisten medioideni päivitysvirran yhteisnäkymää. Miksi näitä ei ole jotenkin voinut yhdistää niin, etten joutuisi hyppimään kahden sovelluksen väliä? Sama minua häiritsee ihan Windows 8:ssakin.<br />
<br />
Myöskään ihan kaikki notifikaatiot eivät tunnu tarttuvan haaviin, etenkään Twitterin ei-manuaaliset retweetit. Sitä sortuukin selvyyden vuoksi hakemaan suosikkipalveluidensa omat dedikoidut sovellukset käyttöön... vain huomatakseen, että ne ovat toiminnollisesti samalla tasolla kuin iOS:n vastaavat joskus kaksi vuotta sitten. Ymmärrettävää, mutta silti jotenkin todella turhauttavaa, etenkin jos menee vielä kaksi vuotta siihen, että WP:n some-sovellukset ovat käyttökelpoisia.<br />
<br />
<h4>
Kamera on iso pettymys</h4>
Ja sitten se ainoa todellinen pettymyksen paikka. 920:n kamera. En ole mikään mestarikuvaaja, mutta hiljaksiin suht kokenut harrastelija kuitenkin. Tapanani on enimmäkseen saada aikaiseksi kännykälläkin skarppeja kuvia. 920:lla se ei yksinkertaisesti onnistu vaikka kuinka OIS ON. Tai ehkäpä juuri siksi.<br />
<br />
Paljon puhuttu kuvanvakain pitää toki huolen siitä, että ilman salamaa saa tyydyttäviä kuvia todella surkeissakin valo-olosuhteissa, mutta sama ei päde keskellä kirkasta päivää. Kaikki kuvat ovat "pehmeitä" tai "mössöisiä". Eivät tärähtäneitä, vaan kuin aivan yliprosessoituja. Kokeilkaa Photarissa filttereistä sataprosenttista denoisea yksityiskohtien säilytys nollilla. Tehkää se samalle kuvalle muutama kerta peräkkäin. Silkoista ja selkeää on, mutta reunat ovat mössönä, yksityiskohdat tipotiessään ja värit litteinä. Megapikselimäärästä huolimatta kameralla otetuista kuvista ei juuri hipsteripalveluiden webbikuvia isompia versioita yksinkertaisesti kehtaa esitellä, mikä tuskin on alkuperäinen tarkoitus.<br />
<br />
En syytä optiikkaa, en edes teknologiaa sinänsä, mutta kameran softa prosessointeineen on ilmeisen susihukkanen. Asia paranee hieman, kun säätää vähäisistä olemassa olevista säädöistä autot manuaalille. Ne vain pitää sitten aina muistaa mahdollisesti muuttaa olosuhteisiin sopiviksi, kun seuraavan kerran ottaa kuvia. Ei kovin kätevää ja nopeaa puuhaa se. Kännykkäkamera kun kuitenkin on se vehjes, jolla otetaan niitä yllättävien tilanteiden kuvia, joihin ei normaalijärkkärillä ehdi.<br />
<br />
Kaiken hypetyksen jälkeen 920:n ei pitäisi hävitä iPhonen "eimitäänsäätöjädaa"-kameralle normaalien kuvien otossa, mutta näin kuitenkin käy. Ja pahasti. Oletan, tai ainakin toivon, että kamera on puhelimen tulevien softapäivitysten prioriteettilistoilla aika korkealla, sillä en ole tiettävästi ainoa kuvan laadusta urputtaja.<br />
<br />
<h4>
Ihan kunnialla plussalla kuitenkin</h4>
Windows-puhelimia tulee varmaan jatkossa olemaan monen eri valmistajan fooneina, joten Lumialla ihan laitteena tulee kyllä olemaan aika lailla kilpailemista. On edelleen kovin mahdollista, että Nokian käy lopullisesti huonosti, jos ei esimerkiksi lippulaivahöpeltimen viimeisen päälle hypetetyn kameran softan kaltaisia lastentauteja korjailla riittävän ripeästi. Design on hienoa, mutta toimivuus tärkeintä.<br />
<br />
Lumia on kokonaisuudessaan kuitenkin erinomainen alku kohti parempaa. Tämän testirupeaman jäljiltä fiilis on reippaasti plussan puolella, ja kyllä sydän pikkaisen verta vuotaa, kun pakkailen tuon luurin huomenissa takaisin lootaansa. Jää etenkin ikävä helppoa selailua eri sovellusten välillä, isoa ja selkeää näyttöä (kirjan lukeminen oli todella mukavaa), Nokia Musiikkia... ja Wordamentia vessanpytyllä!<br />
<br />
<div>
Iso vaikutus on käyttökokemusfilosofialla, joka on aidosti erilainen kuin iOS tai Android, joka on vähän kuin iOS vaikkei olekaan tai on mutta ei kuitenkaan, eikä ilmeisesti itsekään osaa päättää. Etenkin Windows-puhelin vastaa ainakin omassa käytössäni erinomaisesti niihin ongelmiin, jotka iPhonen käytössä ovat tulleet päälimmäisinä vastaan.</div>
Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-87192627599055497772013-01-22T19:01:00.001+02:002013-01-22T19:27:04.198+02:00Tuhottoman myöhäinen pallokorvaraporttiTässä kun tuota blogipaastoa on tullut pidettyä ja blogimuuttokin suoritettua, on tullut jätettyä yksi Pariisin Disneyland-reissulla retostelu ihan väliin.<br />
<br />
Eihän siitä sinänsä ole kauheasti uutta kerrottavaa. Paitsi että. Oltiin viikolla ennen joulua maanantaista perjantaihin, ja olisi voinut kuvitella että siellä on varmaan jo aika ryysis. Ihan vähän luksuksempi huonekin otettiin (Hotel New Yorkin Empire State Club -sviitti), koska siihen kuului koko ajan voimassa oleva vapaudu vankilasta -kortti kaikkiin puistojen fast pass -laitteisiin, niin ettei tarvitsisi juhlakausiruuhkassa tuntikausia jonotella.<br />
<br />
No vielä mitä. Niin vähän sakkia en ole nähnyt siellä sitten ensimmäisen reissun, jolloin oltiin kaikkien mahdollisten sesonkien äidinkin ulkopuolella, tammikuun puolivälissä. Ehkä se ajanjaksolle annettu halvin tariffiväri varauskalenterissa todellakin oli myös indikaattori hiljaisista päivistä, eikä vain houkutin tulla jouluetkoshoppailemaan.<br />
<br />
Niin siis oli aikavinkkelin huomioon ottaen myös hyvinkin edullista. Asuimme toki kalliisti, mutta jos halvimpiin hotelleihin olisi meidän kokoinen perhe majoittunut, niin melkein sillä samalla runsaalla satasella per huone per yö olisi onnistunut aivan kuin ensimmäisellä reissulla.<br />
<br />
Empire State Clubista lasku toki oli huomattavasti korkeampi, mutta oli se sen väärttikin. Huone oli mukava, kylpyhuone oli ties mitä pitä puteleita täynnänsä, klubilaisilla oli täysin oma, intiimin viihtyisä aamiaishuone/lounge (auki iltakymmeneen) jatkuvasti vierailevine Disney-hahmoineen ja omat vastaanotto- ja concierge-palvelut. Viimeisenä aamuna ehdin kysyä ehkä puolen lauseen verran, onko matkatavaroille säilytystä illaksi asti jossain, kun annettiin jo säilytyskuittia kouraan ja oltiin kiikuttamassa kolleja turvaan. Että palvelua. Kyllä.<br />
<br />
Arka, hyvin kasvatettu suomalainen tuntee olevansa palveluiden keskellä oikeastaan varsinainen heinähattu. Koska lounge on auki koko ajan, ja sieltä voi vapaasti käydä ottamassa haluamiaan virvokkeita, kahvia, hedelmiä jne. jotenkin suomalaisena kokee itsepalvelun edellyttävän myös jälkiensä korjaamista. Hieman oli hölmistynyt se baaria jynssännyt lounge-isäntä, kun ensimmäisten iltakahvien jälkeen kannoimme tyhjät kuppimme tiskille. Emme tehneet samaa virhettä enää toista kertaa.<br />
<br />
Toinen "uutuus" tällä reissulla oli Ranskan päässä lentokentän vaihtuminen tutusta CDG:stä Orlyyn, sillä Norwegian lentää Helsingistä sinne. Jos en käyttäisi Norwegiania mielelläni jo muutenkin, niin Ranskan suuntaan ainakin niin tekisin. Varsinkin jos vaihtoehtona olisi CDG:n karmeaakin karmaisevampi ykkösterminaali. Orly on nimittäin varsin kiva. Vähemmän massiivinen kuin CDG, persoonallisempi, ehdottomasti mukavampi ja jopa monin osin huomattavasti nykyaikaisemman oloinen. Ainoana miinuksena oli ainakin eteläterminaalista check-in-automaattien täydellinen puuttuminen. <br />
<br />
Sen sijaan tupakkapaikkoja riitti turvatarkastuksen toisellakin puolella, mikä on näin savuttomien kenttien aikakaudella aina helpottava asia.<br />
<br />
Mulla muuta. Kunhan länkytän, että saisin taas juonesta kiinni. Ottakaa vähän tuosta kuvia. Seuraavaksi lähden Kanarialle. Taas.<br />
<br />
<object height="400" width="400"> <param name="flashvars" value="offsite=true&lang=en-us&page_show_url=%2Fphotos%2Fkriisi%2Fsets%2F72157632324791080%2Fshow%2F&page_show_back_url=%2Fphotos%2Fkriisi%2Fsets%2F72157632324791080%2F&set_id=72157632324791080&jump_to="></param>
<param name="movie" value="http://www.flickr.com/apps/slideshow/show.swf?v=124984"></param>
<param name="allowFullScreen" value="true"></param>
<embed type="application/x-shockwave-flash" src="http://www.flickr.com/apps/slideshow/show.swf?v=124984" allowFullScreen="true" flashvars="offsite=true&lang=en-us&page_show_url=%2Fphotos%2Fkriisi%2Fsets%2F72157632324791080%2Fshow%2F&page_show_back_url=%2Fphotos%2Fkriisi%2Fsets%2F72157632324791080%2F&set_id=72157632324791080&jump_to=" width="400" height="400"></embed></object>Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-67047762170857056182013-01-20T21:26:00.001+02:002013-01-20T21:27:16.334+02:00Päätön kielipeliPitäisi kai saada tämä blogaaminen uuteen alkuun. Aloitetaan nyt sitten vaikka nillityksellä.<br />
<br />
Kuten jotkut uskolliset lukijat ehkä ovat useasti huomanneet, elän pelatakseni ja osittain jopa pelaan elääkseni. Etenkin viime syksystä lähtien olen pannut merkille asian, josta en todellakaan pidä: pakkolokalisointi.<br />
<br />
Olen pelannut videopelejä kolme neljännestä elämästäni. Tuolloin kultaisella 80-luvulla kaikki hyvät pelit olivat englanniksi, paitsi ne harvat, jotka olivat saksaksi tai toisinaan japaniksi. Muun kielisiä hyviä pelejä ei käytännössä ollut. Eipä niitä oikeastaan vieläkään ole, mutta etenkin tuosta 2000-luvun puolivälistä asti pelejä on ruvennut tulemaan yhä enemmän myös suomalaisina kieliversioina.<br />
<br />
Mikäpä siinä, niin kauan kuin se on helppo kielivalikkovalinta. Ongelmia syntyy, kun tästä mallista aletaan mennä sinne "asiakkaan puolesta päättämisen" puolelle.<br />
<br />
Ensin alkuun Sony alkoi PlayStation 3 -konsoleissaan tunkea automaattista suomea peleihinsä niin, että jos konsolin valikkoasetus oli suomeksi, lokalisoitu pelikin oli automaagisesti suomeksi. Noh. Vitutti, mutta hommasta pääsi eroon kääntämällä konsolin valikkokielen englanniksi. Omalta osaltani pystyin tekemään tämän kerran, jonka jälkeen ei asiasta tarvinnut enää välittää.<br />
<br />
Viime syksynä Microsoft pisti asteen pahemmaksi. Se lokalisoi Xbox 360:n lippulaivapelinsä ja sitoi kielivalinnan konsolin lokaatioon, ei valikkokieleen. Tämänkin onneksi pystyi puukottamaan vaihtamalla manuaalisesti konsolin oleskelemaan muussa maassa - esimerkiksi Englannissa tai Jenkeissä.<br />
<br />
Todellisuudessa tämä manuaalinen maan vaihto ei kuitenkaan vaikuta kaikkeen, koska nykypäivän konsoleilla asiat pelaavat paljon verkkotunnusten kautta, jotka toki ovat kaikki lokalisoitu käyttäjän asuinmaahan. Lopputuloksena konsolin muut sisällöt menevät sekaisin. Saan pelini englanniksi niin kuin haluan, mutta esimerkiksi kauppapaikka Xbox Marketplace ja esimerkiksi leffapalvelut ovat puolittain rikki. Näkymissä minulle tarjotaan asioita, joita kuitenkaan tunnukseni lokaation takia en voi ostaa tai katsoa. Toisaalta näkymistä voi täysin puuttua asioita, jotka on tarjottu vain Suomeen. Leffojen tekstitysvaihtoehdot saattavat olla täysin perseellään (esim. Viaplay).<br />
<br />
Joudun siis renkkaamaan Xboxilla lokaatiovalintaa ees taas aina riippuen siitä mitä haluan tehdä. Saatanan vittumaista puuhaa, etenkin kun sen toki aina unohtaa tehdä ennen kuin ehtinyt käynnistää pelin tai palvelun, jolloin pitää palata taas takaisin perusvalikkoon vaihtamaan ja käynnistämään uudestaan.<br />
<br />
Juuri ja juuri tämänkin kanssa voi elää, vaikka sietokyvyn rajat alkavatkin tulla vastaan. Mutta sen kanssa ei voi elää, että markkinoille tuodaan pelejä, joissa alkuperäistä ääniraitaa tai valikkokieltä ei ole tarjolla enää ollenkaan. Törmäsin tähän jälleen testatessani erästä vielä julkaisematonta peliä, jonka fanipohja on kuitenkin aika suuri. Alkuperäisen englanninkielisen ääniraidan näyttelijäporukasta löytyy paljon persoonallisia ääniä ja ammattitaitoa, mutta meille tänne peräkylään ei kuitenkaan ilmeisesti olla tuomassa kuin versiota, jossa on kyllä kaikki pohjoismaiset kielet, mutta ei alkuperäistä ääniraitaa ollenkaan. Luonnollisesti valikotkin ovat vain suomeksi (tai ruotsiksi tai norjaksi tai tanskaksi). <br />
<br />
Ei näin. Tilanne on sama kuin meille alettaisiin tuoda leffoja, jotka dubattaisiin kaikki suomeksi, eikä alkukielisiä näytöksiä olisi ollenkaan. Myöhemmin kiekkojulkaisuissakaan ei olisi alkuperäiskielen valintaa (sen sijaan, kuin kiusaksi, olisi ruotsi, norja, tanska, ehkä saksa, espanja ja venäjäkin). Mitähän mahtavat ajatella pohjolassa asuvat muuta kuin pohjoismaisia kieliä puhuvat? Suomessa muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia on puolisen miljoonaa, heistä parisataa tuhatta ei hanskaa edes sitä ruotsia.<br />
<br />
En halua väheksyä kielitaidottomia suomenkielisiä. Minusta on hyvä, että hekin voivat pelata. En kuitenkaan hyväksy sitä, että he pelaavat kielitaitoisten kustannuksella - en varsinkaan niin, että samalla näytetään keskisormea kaikille niille, jotka eivät puhu suomea edes vahvana toisena kielenä. <br />
<br />
Kun ei niihin käännöksiinkään voi suhtautua edes niin, että kärsitään nyt sitten, kun ovat sentään laadukkaita. Mutta kun eivät ole.<br />
<br />
Dubbauksista voidaan olla monta mieltä, mutta käännöksistä ei. Idiomaattisia ilmaisuja ei pelien käännöksissä pääsääntöisesti hallita juuri lainkaan, ja nimikkeetkin kuten esineiden nimet jne. saattavat olla täysin hakusessa, kun niitä käännettään ilmeisesti peliä täysin näkemättä. Esimerkiksi Halo 4, Microsoftin viime syksyn ehdottomasti isoin julkaisu, oli käytännössä järkyttävä pökäle sekakieltä vailla minkäänlaista johdonmukaisuutta. Jotkut asiat oli käännetty, toiset ei, eikä kääntämisen ja kääntämättä jättämisen välillä tuntunut kulkevan minkäänlaista punaista lankaa. Terminologisen sekaisuuden ja idiomaattisen kädettömyyden ansiosta monet tehtävänannot olivat myös niin käsittämättömiä, että piti kaivaa netistä alkuperäisen englanninkielisen version vastaavudet saadakseen selville mistä oikein oli kyse.<br />
<br />
Koska edes lippulaivapeliin ei panna tuon enempää käännösyritystä, lienee sanomattakin selvää mitä jälki on, kun ei panosteta edes sen vertaa. AV-kääntäjien tilanteesta ollaan kovasti huolissaan ja sankoin joukoin huudellaan laadukkaiden tv- ja leffakäännösten saamisen oikeutusta, mutta peleistä ei välitä kukaan tuon taivaallistakaan.<br />
<br />
Kun olen kysynyt pelejä tuovilta tahoilta miksi he tekevät näin, annetaan ymmärtää että minun pitäisi olla hiljaa ja kiitollinen siitä, että vihdoinkin jopa suomalaiset saavat lokalisoituja pelejä. Argumentti on järjetön, jos se on jostain muusta pois. Vähän sama kuin maitoallergikon pitäisi olla kiitollinen, että hän saa syntymäpäivänään työpaikan aamukokouksessa kermakakun. Ja vain sen kermakakun, koska kun on kermakakkua, normaaleja kokousleipiä ei sillä kertaa tarjota. Vaihtoehtona on joko syödä ettei kenellekään tule paha mieli, mutta sen jälkeen voida huonosti loppupäivä, tai olla syömättä ja vaikuttaa alkuperäisen esimerkin analogialla kiittämättömältä paskiaiselta, joka ei halua että muutkaan saavat kakkua.<br />
<br />
Tämä kirjoitus kulminoituu oikeastaan vain kahteen lyhyeeseen kohtaan:<br />
1. Alkuperäistä kieltä ei saa poistaa, vaikka muita kielivalintoja olisi tarjolla.<br />
2. Perinteinen kielivalikko pitää säilyttää, eikä asiakkaan puolesta saa päättää etenkään pakotetusti millä kielellä hän pelaa.<br />
<br />
En käsitä miksi tuolta polulta on 30 vuoden jälkeen yhtäkkiä lähdetty pois, kun ei se ole oikeastaan kenenkään etu.Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-48421513303816097812013-01-09T22:21:00.001+02:002013-01-10T00:32:51.602+02:00Testataan vielä Blogger-sovellustakinVuodatuksella mitään tällasta ollu! <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgY-BW3o8HTCRtZ75r8rA7gBRKIlPSzJr0hp06mru3BHQWHj1fDocRMPbiBzd1OBom3bTVvDdnTt7w-5q56usMY3vcLxdbwYYngFKyENYoZsFRZDzOrVqMuoGQjjNFBGKNXyWMvKrmIng/s640/blogger-image--373020306.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgY-BW3o8HTCRtZ75r8rA7gBRKIlPSzJr0hp06mru3BHQWHj1fDocRMPbiBzd1OBom3bTVvDdnTt7w-5q56usMY3vcLxdbwYYngFKyENYoZsFRZDzOrVqMuoGQjjNFBGKNXyWMvKrmIng/s640/blogger-image--373020306.jpg" /></a></div>
Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0Myllypurontie 1, 00920 Helsinki, Finland60.2244121 25.07576189999997560.2241656 25.075131399999975 60.224658600000005 25.076392399999975tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-21712609495461818682013-01-09T19:55:00.002+02:002013-01-09T20:28:59.562+02:00Uusi alkuOlen nyt täällä. Leiska vaatii vielä vähän persoonallista kosketusta, ehkä. Jos vaikka joskus kirjoittaisi taas jotain.<br />
<br />
En vain jaksanut enää Vuodatusta. Aina kun tuli tunne, että kirjoittaispa jotain, yhdeksässä kymmenestä tapauksesta login joko muuten vain failasi tai koko saitti oli alhaalla.<br />
<br />
Panin Vuodatuksen käytännössä kiinni, vaikka en blogia totaalisesti poistanutkaan. Olkoon siellä nyt jonkin sortin kiertopolun näyttäjänä ainakin jonkin aikaa. Jossain vaiheessa varmaan tapan sen lopullisesti kyllä. Raatoja on ikävä jättää polunvarteen lojumaan.Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-17071980500116697582012-07-04T11:52:00.002+03:002013-01-09T19:00:06.164+02:00Vanhan miehen perse<br /> Olen vanha. <br /><br /><br /><br />Löydän uutta musiikkia vaatekaupoista. Tätihäpeää kokien kysyn myyjältä mikähän mahtaa olla soiva levy. Odotan koko ajan, että kyseessä on joku tosi in ja hip ja cool juttu, josta en kuitenkaan tiedä mitään, koska olen ihan pihalla. <br /><br /><br /><br />Olen vanha.<br /><br /><br /><br />Ylipäätänsä käyn vaatekaupoissa. Yhä useammin mielelläni. Kenkiin olen hurahtanut jo ajat sitten. Mitään väliä sillä onko allit levällään ja makkarat valtoimenaan koltun alla. Ostan sen spagettiolkaintopin silti ja hihitän kelmeälle, appelsiini-ihoiselle ja isoperseiselle kuvajaiselleni.<br /><br /><br /><br />Olen vanha.<br /><br /><br /><br />Sallin itselleni jyrkkiä mielipiteitä tietäen ne jyrkiksi, koska en jaksa enää vääntää relativistista paskaa, taistella lillukanvarsista. Kärsikää rauhassa jos Kissanaisella on liian iso ja väärään asentoon piirretty perse. Itse en jaksa.<br /><br /><br /><br />Olen vanha.<br /><br /><br /><br />Mutta en niin vanha, että edelleenkään haluaisin nähdä vanhan miehen perseitä nuorilla kolleilla.<br /><br /><br /><br />Ne pillihousut, joissa takamus roikkuu löysänä pussina näyttää erityisen pahalta teidän, nuorten miesten, päällä, koska teillä ei ole vielä muutenkaan persettä nimeksikään. Haluatte tietentahtoen, vapaaehtoisesti vanhan miehen takamuksen. Onko tämä joku vastaveto teidän pimut ja pojat vieville viiskymppisille liikemiehille? Mitäs jos vaikka hankkisitte kunnon housut, hautaisitte sen vaaleanpunaisen hapsukaulaliinan ja naurettavan näköisen huopahatun niiden kasariväristen imagopokien kanssa kaappiin ja yrittäisitten sitten uudestaan niitä pimuja ja pojuja?<br /><br /><br /><br />Olen keski-ikäinen ja kärttyinen tantta.<br /><br /><br /><br />Se on ihan helvetin ihanaa. Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-71665639351240818892012-06-26T19:51:00.002+03:002013-01-09T19:00:06.234+02:00Irtopisteet<br /> <p class="AN"><br /> Olen tässä viime viikkojen aikana huomannut ajautuneeni erinäisiin, etenkin naisasiaa koskeviin keskusteluihin, joissa minua aina haraa jokin. Olkoon aiheena sitten naisten seksualisointi peleissä, naisia netissä trollaavat idiootit tai seksuaalivähemmistöjen ohittaminen diskurssissa, väsyn hyvin nopeasti siihen, että uhrit tai sellaisiksi väitetyt jotenkin nostetaan täydellisinä jalustalle eikä heiltä edellytetä mitään. Edes uskottavuutta, jonkinlaisesta itsekritiikistä nyt puhumattakaan. </p><br /><p class="LTS"><br /> Haluaisin kuvitella, että ei sillä ole väliä olenko sukupuoleni pettänyt, uhreja syyllistävä miesten perseidennuolija, koska olen aina ollut mielestäni tasavertaisuusihminen, joka on paljon parempi ja hienompi asia kuin feminismi. Koska kukapa ei haluaisi tuntea ylemmyyttä. No, tasa-arvoaatteessakin on ongelmansa. Samanarvoisuus kun sisältää myös alakäsitteitä kuten vaikkapa yhtäläiset oikeudet ja yhtäläiset velvollisuudet. Mielestään sorsittu osapuoli yleensä nojaa omiin yhtäläisiin oikeuksiina, mutta tapaa vaatia vastapuolelta yhtäläisiä velvollisuuksia edellyttämättä niitä kuitenkaan itseltään. Nämä kaksi asiaa eivät oikein toimi samaan aikaan tällä tavalla ristikkäin. Ainakaan ilman, että huomaan alkaneeni kirskutella hampaitani.</p><br /><p class="LTS"><br /> Tänään huomasin jälleen kirskuttelevani hampaitani syystä että (<a href="https://www.facebook.com/events/319414134810797/permalink/325697680849109/">1</a>) perinnetansseissa käytettiin perinnediskurssia, ja äläkän nosti vähemmistön äänellä mielipide, jonka mukaan perinnetansseissa ei saisi käyttää perinnediskurssia, koska se ei huomioi uuden aikamme ilmiötä eli että homoseksuaalisuus on ihan jees. Perinnetanssien mainoksessa olisi mielipiteen mukaan pitänyt ilmaista, että kyseessä on heteronormatiivinen kokoontuminen. Toisin sanoen historiaa ja perinteitä ei tarvitse kenenkään menneiden vuosikymmenien teematansseihin osallistujan tuntea. Etenkään niiden, jotka pyrkivät muuttamaan historiaa ja perinteitä. Myöskin teemajuhlat pitäisi pelkistää anakronismeilla pelkiksi naamiaisiksi, jotta vähemmistölle ei tule paha mieli.</p><br /><p class="LTS"><br /> Se ajaa minut jälleen väkisin miettimään muun muassa kuinka vähän tai paljon enemmistöllä on velvollisuus kumarrella ja pyydellä anteeksi omaa olemassaoloaan vähemmistön edessä ilman, että tasa-arvon ja erityiskohtelun välisellä rajalla ei tapahdu loukkauksia? Voisiko olettaa, että 50-luvun lavatansseissa mennään 50-luvun hengessä myös suusanallisesti ilman että LGBT-porukka saa verensyöksyn? Olisiko yhtäläisten oikeuksien lisäksi myös LGBT-porukalla yhtäläisiä velvoitteita kunnioittaa joitain mahdollisesti heteronormatiivisia reunaehtoja silloin kun tilanteen henki niin vaatii?</p><br /><p class="LTS"><br /> Vaihtoehtoina kun on, että joko siinä julisteessa sitten tosiaan lukee "Varoitus, sisältää heteronormatiivisuutta, seksuaalivähemmistöt sisään vain aikuisen seurassa" tai sitten kaikki puhe ilmeisesti pitää olla samaa tasoa kuin papin kysymys kahden pitkätukkahipin häissä eli "kumpi teistä ottaa toisen tehdäkseen hänestä minkä etukäteen sovitun, notaarin vahvistaman, teitä kumpaakin yhtäläisesti tyydyttävän ajanjakson mittaisesti". En näe kummassakaan potentiaalia muuksi kuin loukkauksesi suorilta tai korkeintaan viiden minuutin vitsiksi, joka ei kestä. </p><br /><p class="LTS"><br /> Olen pitkään kaihtanut feminismiä ja sovinismia siitä yksinkertaisesta syystä, että ne eivät aja tasa-arvoa, vaan dominaatiota. Mutta loppujen lopuksi, eipä se ole tasa-arvopuolella yhtään sen kummoisempaa. Kuhina rajalla on hillitön, ja jos ei nyt tässä tapauksessa heteroväestö tajua tahallaan hyökätä riittävän usein, alkaa vastapuolen ankara moonaaminen piikkilanka-aidan yli. Kutsuttakoon sitä nyt sitten vaikka ennakoivaksi puolustautumiseksi, koska sen väittäminen provosoinniksi saattaisi olla heteronormatiivista panettelua ja heikomman alistamista.<br /><br /> <br /><br /> Ajojahtia, pahoinpitelyä ja vainoa, rinnastamista eläimiin ja demoneihin, pääsyn kieltämistä mihinkään julkisiin tiloihin tai perusasioiden kuten julkisten hellyydenosoitusten, avioliiton, työpaikan, biologisesti tai adoption kautta lisääntymisen epäämistä sukupuolisen suuntautumisen vuoksi en voi hyväksyä missään nimessä siitäkään huolimatta, että nuo ovat useimmissa valtauskonnoissa ja eduskunnassakin ilmeisesti monin osin ihan ok. Erityiskohtelua yli rauhanomaisen normin vain pelkän seksuaalisen suuntautumisen takia en kuitenkaan voi pitää mielekkäänä tai edes oikeudenmukaisena, en varsinkaan, jos se tapahtuu suuren enemmistön huomattavalla kustannuksella tai aiheuttaa edellä mainitun tapauksen tyyppisiä catch-22-tilanteita, joissa ei ole mitään terveen järjen häivääkään. </p><br /><p class="LTS"><br /> Asiaa on toki käsitelty sen järjen häivän lisäksi (<a href="http://blogit.kansanuutiset.fi/kaasuputki/kaikkien-aikojen-jarjettomin-keskustelu/">2</a>) myös muroihin kusemisen pohjalta (<a href="http://funpastimes.com/?p=1755">3</a>). Mikin pyyntö tälle tanssipillastujalle oli, että lakkaa auttamasta. Itse haluaisin ehkä sanoa, että lakkaa keräämästä irtopisteitä omiesi kustannuksella - jos ne edes ovat omiasi. Koska siitähän tässä taisi olla taas loppujen lopuksi kysymys. Tulee mieleen se Pekkarisen mikrofonijupakka. Omien poliittisten pyrkimysten takia uhrista tehtiin uhri vaikka väkisin. Ei muistaakseni kovin moni vihreä siitä(kään) ilahtunut. </p><br /> Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-36730358517834211122012-06-02T01:37:00.002+03:002013-01-09T19:00:06.198+02:00Jo joutui armas aika<br /> Emmä nyt kyllä oikein käsitä, miksi jonkun kirkkohenkilön pitää ottaa niin hirveät pultit Suvivirren puuttumisesta kevätjuhlasta. Tuntuisiko siitä yhtään sen kivemmalta, jos samalla asenteella varustetut tyypit velvoittaisi sen lapset laulamaan vaikka jotain hareharea tai juutalaisia rukouksia. <br /><br /><br /><br />Suvivirsi on kyllä sinänsä jännä juttu. Se on niitä palasia kirkkovaltiomme perinteitä, joka on jo monin osin ylittänyt kaikki uskonnollisuuden rajat ja muuttunut omaksi entiteetikseen niin, että se kelpaa myös monelle ateistille ja agnostikolle. En ole itse oikein ikinä osannut yhdistää siihen mitään uskonnollista, niin oleellinen osa koulusta kesäksi eroon pääsyä se oli. Se oli kuin olympiafanfaari.<br /><br /><br /><br />Suhtaudun hyvin kielteisesti minkään uskonnon tuputtamiseen kenellekään millään verukkeella, mutta Suvivirsi ei siihen pakettiin kuulu. Kovasti minä mieleni pahoitinkin, kun rupesivat sitä melodiaa muutama vuosi sitten sörkkimään. Nyt se on jotenkin ihan väärän oloinen. Ihan kuin se olisi käynyt Hoosiannan ja Johannespassion kanssa Amsterdamissa ja ottanut pilvipäissään lävistyksen septumiin.<br /><br /><br /><br />Kun asiaa miettii vähän enemmän, niin täällä päin maailmaa meillä ateisteillahan on näiden perinteiden suhteen kauhean helppoa. Voimme kaikessa rauhassa poimia vaikka kaikista maailman uskonnoista mieleisiämme hyviä juttuja ja tehdä niistä osan henkilökohtaista kulttuuriamme ilman irrationaalista pelkoa siitä, että nyt oma jumala suuttuu. Voimme myös olla tolerantteja, kun valtionkirkon mandaatilla kouluissa ja työpaikoilla kävellään meidän uskonnonvapautemme ylitse. Meitä voi välillä ärsyttää, mutta sen suurempaa henkistä vahinkoa siitä ei meille ole.<br /><br /><br /><br />Sitä samaa luksusta ei kuitenkaan oikeasti uskonnollisilla taida oikein olla. Ja se ehkä kannattaisi pitää mielessä, kun alkaa ottamaan hernettä nenään siitä Suvivirrestä. Se nokkiinsa ottaminen kun on juuri sitä rakenteellista vääräuskoisten halveksuntaa, josta on niin hauska syyttää aina muita uskontoja. <br /><br /><br /><br />Jää tosin Suvivirret kuulemati muutenkin. Minä lähden nyt Kaliforniaan enkä palaa ennen kuin kaikilla wanhoilla blogaajapieruilla on jälleennäkemisestään hirveä dagen efter. Hauskaa kesäkuun alkua! Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-34185443972087717372012-06-01T01:08:00.002+03:002013-01-09T19:00:06.187+02:00Great boobies honeybun, my lower intestine is full of spam!<br /> <iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="360" src="http://www.youtube.com/embed/anwy2MPT5RE" width="480"></iframe><br /><br /><br /><br />Toistaiseksi kommentit menevät hyväksynnän kautta, eli kannata ihmetellä etteivät tule heti näkyviin. Vaikka, kiitos like-nappulan, ettehän te juuri kommentoi :) Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-73995904352109027632012-05-30T00:27:00.002+03:002013-01-09T19:00:06.236+02:00Ja se tapahtui taas<br /> No niin taas joku nuorisohenkilö ammuskeli silmittömästi ympäriinsä ja ihmisiä haavoittui ja kuoli. Yllätys yllätys, niinhän se nuorisohenkilö oli taas pelannut niitä videopelejä. Ja airsoftaajakin. Tappaja-ainesta. Pahat, pahat pelit ja eikö kukaan ajattele lapsia?<br /><br /><br /><br />Väsyttää käydä tämä kiekka joka halvatun kerran, kun joku päättää kosauttaa sivullisia hengiltä. Joskus 20 vuotta sitten oli ehkä helppo tehdä vääriä johtopäätöksiä siitä, että massamurhaaja pelasi videopelejä. Mutta ei enää tänä päivänä. Nyt herätys oikeasti.<br /><br /><br /><br />Euroopan tasolla yksi kolmesta videopelaa säännöllisesti, yksittäisissä maissa luvut ovat suurempiakin. Siihen vielä epäsäännölliset pelaajat päälle. Puhumattakaan niistä, jotka eivät mielestään pelaa, vaikka istuvat Facebookin ajanvietepelien ääressä päivittäin tai takovat tietokoneensa pasianssia.<br /><br /><br /><br />Pelaamisen yleistymisellä ja henkirikoksilla ei ole kausaalista yhteyttä. Yhdysvalloissa, tuossa meidän kaikkien paheksumassa väkivallan mekassa, väkivaltarikollisuus etenkin nuorison keskuudessa on vuosi vuodelta vähentynyt - samaan aikaan kuitenkin pelaaminen on yleistynyt. Etenkin viimeisen viiden vuoden sisällä rikollisuus on tehnyt jyrkän, parin sadan tuhannen rikoksen pudotuksen samaan aikaan kun pelibisnes on yli kaksinkertaistanut tuloksensa liki 8 miljardista 16 miljardiin ja pieksee niin leffa- kuin musiikkiteollisuuden mennen tullen. Yhdysvalloissa liki neljässä kotitalouksessa viidestä pelataan.<br /><br /><br /><br />Meillä henkirikokset ovat viimeisen 10 vuoden aikana myöskin olleet selkeästi laskussa entisen, vuosikymmenien mittaisen, tasaisen tappavan (!) 3 per 100k asukasta jälkeen. Viime vuonna luku oli 2,5. Määrän pienentymisen takana on nimenomaan miesten tekemien henkirikosten väheneminen, tuon saman aggressiivisen sukukunnan, joka on myös videopelien suurin kuluttajaryhmä ja suosii nimenomaan niitä aggressiivisempia pelejä siinä missä naiset eivät niinkään. Naistenkin pelaaminen on selkeässä kasvussa, mutta he eivät suoranaisesti ole sitä Call of Dutyn suurkuluttajaporukkaa. Tämä ei kuitenkaan näy henkirikostilastoissa mitenkään. Eikö olekin kummallista?<br /><br /><br /><br />Pahoinpitelyt ovat kyllä kasvussa. Onkohan markkinoilla viime vuosina ollut siis räjähdysmäinen määrä lähitaistelupelejä? Jos ei Änäriä (NHL-kiekkopelisarja) lasketa, niin arvatkaapa. No ei. Viime ja toissa vuonna myydyistä peleistä kulta- ja platinapelikannassa ovat olleet "aggropeleistä" pyssyräiskinnät. Ja se änäri. Mutta nämäkin ovat määrällisesti vähemmistö. Valtaosa viime vuosien myydyimmistä peleistä on nimittäin todella raakaa kamaa: Wii Fit. Super Mario -pelit. SingStar. Sims. Little Big Planet... Kyllä. Järkyttävää. Lapsiparat.<br /><br /><br /><br />No mutta siellä ON niitä väkivaltapelejäkin ja emmehän me tiedä mitä väkivaltapelit tekevät meidän pikku imeväisille! Tiedämmepäs. Ensimmäinen pelaajasukupolvi on jo liki viisikymppisiä. Vaikka Doomia olisi pelannut jo tuttipullo kourassa, on sekin porukka jo tukevasti 20 ikävuoden vanhemmalla puolella. Rikostilastot eivät kuitenkaan ole räjähtäneet. Missään. Miksi eivät? Ja ei ne tuttipullokourat niitä väkivaltapelejä myöskään pelaa. Suomessakin valtaosa vanhemmista valvoo aika tarkkaan mitä lapsensa pelaavat. Jos vanhemmat itse myös pelaavat, valvonta on vieläkin tarkempaa. Ongelma on lapset, joilla ei ole päivisin tai edes iltaisin pitkiin aikoihin ketään kotona. Loppupeleissä se yksin kotona olo lienee kuitenkin edelleen se suurempi ongelma.<br /><br /><br /><br />Tyypillinen suomalainen tappaja on keski-ikäinen, humalassa oleva mies, jolla ei ole koulutusta ja paska työ tai ei työtä ollenkaan. Uhri on niinikään useimmiten humalassa ja tappajalleen entuudestaan tuttu mies. Surma on enimmäkseen toteutettu pieksemällä, teräaseella tai muulla kättä pitemmällä. Useimmiten tekijä on oikeuslaitokselle entuudestaan tuttu. Tämä profiili ei ole muutaman sadan vuoden aikana muuttunut oikeastaan mihinkään. Suomalaisella on pitkä perinne toisten hengiltä ottoon kauan ennen videopelejä ja väkivaltaelokuvia, joten syyt löytynevät jostain muualta. Esimerkiksi perheväkivallan tavasta "periytyä" ja pullon antamisesta idioottien kouraan. <br /><br /><br /><br />Edustamme vaurasta länttä kaikkine lieveongelmineen yhdistettynä vapaaseen tiedonkulkuun ja tapakulttuurisesti köyhään omaan historiaan. Suurin osa meistä on ihan saatanan tyhmiä, mutta siitä ei saa puhua, koska kaikki mielipiteet ovat tärkeitä, sanoo kukkahatutäti vastoin parempaa tietoaan. Yhteiskunta ei käytännössä vaadi meiltä mitään paitsi verot, ja useimmiten käyttäydymme kuin tyytymättömät kakarat, kun kaikkea ei olekaan räätälöity juuri meidän mieltymystemme mukaan. Joten eikö ole pikemminkin ihmeellistä, että kesti jopa näin kauan ennen kuin porukalla alkoi näyttävästi napsua päässä?<br /><br /><br /><br />Lähtökohtaisesti olemme koko maailman mittakaavassa lähes kaikki sitä yhtä prosenttia, josta tuolla maailmalla Occupy-liikkeissäkin kohkataan, vaikka omankin ryhmämme sisällä toiset ovat kovasti tasa-arvoisempia kuin toiset. Mitä paremmin meillä on, sitä huonommin meillä menee, koska yhä pienemmistä ja pienemmistä asioista tulee iso ongelma. Kun 18-vuotias räkänokka kännispäissään suuttuu ja päättää siksi ruveta kostamaan viattomille sivullisille, niin kumpi loppujen lopuksi on todennäköisempää - se, että videopelit ovat taannuttaneet täysikäisen kiukuttelevaksi nelivuotiaaksi, vai mahdollisesti sittenkin että hän on koko ajan ollut kiukutteleva nelivuotias, joka nelivuotiaan tapaan tykkää myös peleistä ja leikeistä.<br /><br /><br /><br />Joten. Kun se seuraava viripää alkaa ammuskella, sovittaisiinko että niitä syitä ei heti etsittäisi sieltä pelihyllystä. Niin minäkään en ala puhua siitä kuinka urheiluseurat opettavat penskat vain ryyppämään, nuuskaamaan ja douppaamaan ja riparille mennään vain polttamaan tupakkaa, juomaan viinaa ja pääsemään neitsyydestä. Vaikka se on totta. Sisäinen panfoobikkoni sanoi niin. Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-83820501286700503292012-05-25T22:47:00.002+03:002013-01-09T19:00:06.247+02:00Joskus kun unelmista tulee totta<br /> Vähänkö luulitte että kyllästyin jo blogaamiseen saman tien. Miten väärässä olitte. Odotin vain oikeaa hetkeä, ja seuraavaksi on luvassa hehkutusta.<br /><br /><br /><br />Joulukuussa olin Kanarialla paistamassa kinkun sijaan itseäni. Riittikö? No ei, piti päästä karseaa kevättä, joka ei koskaan tullut, pakoon jo neljän kuukauden päästä edellisestä reissusta. Kyproksessa grillailinkin sitten souvlakin sijaan itseäni. <br /><br /><br /><br />Kumpaakin reissua odotin kuin kuuta nousevaa. Matkatoimiston sadistinen päivälaskuri tikitteli yli kahtasataa Teneriffan reissua varatessa, ja kestin odotuksen epäinhimillisellä itsehinnillä, vaikka olinkin jo halkeamispisteessä vasta syyskuun koittaessa. Kyproksen reissun varasin vain kuukautta ennen lähtöä, ja ne 30 päivää tuntuivat ylivoimaisilta.<br /><br /><br /><br />Ehkä noita odottaa, kun ne ovat niin todellisia kuitenkin. Suhteellisesti ottaen halpoja, periaatteessa milloin tahansa toteutettavia, kunhan malttaa pikkaisen syödä makaronia ja ketsuppia ja saa vähän lomaa töistä. Tälläkin hetkellä Välimerelle pääsee viikoksi alle 300 eurolla per nuppi.<br /><br /><br /><br />Mutta sitten ovat reissut jotka tuntuvat niin epätodellisilta, että niitä kieltäytyy ajattelemasta, jotta ne eivät yllättäen katoaisi kuin ne miljoona lottoeuroa yöuniltaan heräävän kourasta. Viikon päästä lennän Los Angelesiin, muun muassa E3-messuille. Siinä yhdistyy niin monta asiaa, jotka ovat minulle olleet kaukaista unelmaa, että en ole uskaltanut muuta kuin tuskailla miten selviän 16 tunnin lentomatkoista ilman tupakkaa.<br /><br /><br /><br />Tiedän että se on kasaripikkutytön sinisilmäistä unelmaa, mutta Kalifornialla on tietty maaginen paikka sydämessäni, ja on kuvastoja, jotka ovat television ja elokuvien ansiosta piirtyneet syvälle mielikuvaani edustaen asioita, jotka kaikessa yksinkertaisuudessaan vain haluaa nähdä, koska ne edustavat jotain, mikä oli lapsena niin kaukana omasta todellisuudesta.<br /><br /><br /><br />Los Angeles jo pelkkänä käsitteenä on yksi sellainen unelmakuva. Massiivisen suuren maailman messut ovat toinen. E3 on ollut unelmalistalla varmaan kymmenisen vuotta ainakin - koska pelit <3. Kolmas on lentäminen pitkälle. Niin paljon kuin lentäminen minua nykyään pelottaakin, siinä on myös se kauas pääsyn tuntu, jollaista en ole kokenut sitten 80-luvun Aasian- ja Australian-käyntieni. Maailma on nykyään niin pieni. Kahdeksan tuntia New Yorkiin ei ole sen kummempi kuin vain hieman vähemmän aikaa Kanarialle, joka on kuin naapurissa.<br /><br /><br /><br />No, nyt olen sitten hiljalleen heräämässä siihen todellisuuteen, että reissuun on enää viikko. Tajusin asian eilen, kun mukavan illanvieton jälkeen ilmaan lensi epätodelliset sanat "no mehän nähdään pian siellä". No niinpä nähdään. Pitäisköhän alkaa pakata? Tai edes pestä parit kalsarit? Paniikki varmaan iskee ihan parin päivän sisällä. <br /><br /><br /><br />Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. En olekaan nähnyt Tyyntämerta vuosiin. <br /><br /><br /><br /><iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="281" mozallowfullscreen="" src="http://player.vimeo.com/video/36112948" webkitallowfullscreen="" width="500"></iframe><br /><br /> Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-80498250571525608132012-05-20T02:43:00.002+03:002013-01-09T19:00:06.242+02:00Lyhyt levyarvio: Sonata Arctica - Stones Grow Her Name<br /> <p><a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Sonata_Arctica">Sonata Arctican</a> uuden levyn nimen alkuperä on jäänyt minulle hämäräksi. <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Stones_Grow_Her_Name">Stones Grow Her Name</a>... hmmm.. Mieleen tulee lähinnä läjä rähjäistä jäkälää ja sammalta huutamassa yksinäisyyttään ja näyttämässä epähalattavalta.</p><br /><p>Pikkaisen jäkälää ja sammalta on levykin. Musiikki on jälleen suorempaa - ei hyvä - mutta myös popimpaa kuin ikinä - ei hyvä sekään.</p><br /><p>Olen ns. myöhäisherännäinen eli löysin bändin vasta <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Reckoning_Night">Reckoning Nightin</a> ilmestymisen jälkeen. En ole koskaan ollut streitin rymistyskaman ystävä, minkä takia en pidä Stratovariuksesta sen lisäksi, että Kotipellon tenori on häiritsevän kireä. Mutta Sonata on ollut hyvä vaihtoehto, sillä heillä on paljon muutakin, äkkiväärempää, ja olen aina ollut mieltynyt heiltä huomattavasti enemmän <a href="http://open.spotify.com/track/0YuT0oG7kc1vq4BwxYHE3V">Gravenimagen</a>, <a href="http://open.spotify.com/track/04SMDgnujl1uWifF4hYNdI">The Boy Who Wanted to Be a Real Puppetin</a> ja <a href="http://open.spotify.com/track/5D5diuFSjesMU8WGXKejjY">The Power of Onen</a> tyyppisiin pläjäyksiin kuin esim. kovin suosittuihin <a href="http://open.spotify.com/track/0ZP7AIlXCTIfGQkqFZCkHQ">Wolf & Raveniin</a> tai <a href="http://open.spotify.com/track/4bSetRYOPYAMlLc9mgEGr0">Last Drop Fallsiin</a>. Wolf & Ravenin <a href="http://open.spotify.com/track/47hHkJlQhb7NcgcIxAUy68">2008-versio</a> tosin on aika päheä jotenkin. </p><br /><p>Eli kun <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Unia">Unia </a>tuli, olin hetken ihmeissäni ja sitten repesin. Loistava levy, paras. En jäänyt kaipaamaan tiluliliikitaraa, koska rakenteellisesti biiseissä tapahtui paljon, koko ajan. Minulle Unia on kaikin puolin ehein ja kypsin Sonata-levy: <a href="http://open.spotify.com/track/1UVGDbqjmepGWnFO9htaMY">Fly with The Black Swan</a>, <a href="http://open.spotify.com/track/6SXaLvpok8QQt46TSg53w3">My Dream's But a Drop of Fuel for a Nightmare</a> ja <a href="http://open.spotify.com/track/34C7iLl2oJedDqpDq3omNv">The Vice</a> sen kirkkaimpina muttei lähellekään ainoina jalokivinä. <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/The_Days_of_Grays">Days of Grays </a>olikin lievä pettymys, rikkinäisempi, poukkoilevampi. Liikaa yhdentekevyyksiä, vaikka ajan myötä niihinkin on muodostanut kiintymystä tottumuksen kautta. Paljon pelasti<a href="http://itunes.apple.com/fi/album/days-grays-bonus-track-version/id330828857?l=fi"> ainakin iTunesin kautta saatava laajennettu painos</a>, jossa oli mukana orkkaversiot suurimmasta osasta levyä. Ne toivat esiin paljon sitä monimuotoisuutta joka tuppasi perussovituksissa hieman katoamaan rymistelyn alle.</p><br /><p>Stones Grow Her Name on huonompi kuin Days of Grays. Selkeästi. Popimpi. Suorempi. Jämähtäneempi. Pettymystä ilmassa. Muttei se huono ole. Perussoundi on Sonata Arcticaa kyllä, eikä erehtyä voi edes silloin kun Kakko ei laula. Siitä soundista olen aina tykännyt, ja sillä pötkitään minun korvissani pitkälle. Äkkiväärän kaman ystävän silmissä levy kuitenkin nojaa lähinnä vain WIldfire-biisiparivaljakkoon ja The Dayhin - ellei halua huvittua etenkin Cinderbloxin banjo-urpoilusta. Kaikki muu on vähän liiankin helppoa. Kyllä minä tästä täyden hinnan ihan ilolla maksoin, enkä koe että nyt meni pennosia hirviästi hukkaan, mutta kaipaan Wanhoja Hyviä Aikoja (tm).</p><br /><p>En tiedä mitä Sonatan pojat vetivät ennen Unian tekoa ja kuinka paljon, mutta ne voisivat mennä vetämään sitä vähän lisää. </p> Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-36027067985801738732012-05-18T17:53:00.002+03:002013-01-09T23:43:15.198+02:00Sairaan epis maailma<br />
<br />
<br />
Tiiättekö mikä on tosi epistä? Sekun on noita herrakerhoja, jotka ei ota jäsenikseen naisia. Mikä ihmeen herrakerho se sellanen on, joka ei ota naisia?<br />
<br />
Sit se on musta kans epistä, että ravintolassa lastenmenyystä saa tilata vain lapset. Mäkin haluan lastenaterian, lastenaterian hinnalla! Musta on helvetin törkeätä, että joudun tilaamaan ne omat lihapullat kolminkertaisella hinnalla vaikka söisinkin ne kaikki. Vain siksi kun en ole lapsi.<br />
<br />
Sanomattakin on selvää että ottaa päähän, että Silja Linen terminaalissa sinne erikoistiskille pääsee jonottamaan jotkut kulta-asiakkaat ja sviittiasiakkaat. Mitä helvettiä?! Sama juttu lentoasemilla, jotkut kanta-asiakaskutaleet vetää omaa turvatarkastuslinjaansa pitkin ja istuu omissa loungeissaan. Sieppaa.<br />
<br />
Kaiken huippu on tää joku Facebookin Wanha Blogistania -ryhmä, johon pääsee vain jos on vanha blogaaja. Onhan se nyt törkeyden huippu, ettei sinne päästetä kaikkia. Sisäpiiri se siellä leikkii ja ilkkuu eikä päästä mukaan. Kusipäitä joka iikka.<br />
<br />
Ihan hanurista tällanen meininki, ettei ihminen saa mennä minne huvittaa. Tavastian bäkkärin ovistakin yritin sisään, ja joku gorillan näköinen tyyppi sanoi ettei mulla ole sinne asiaa kun en ole henkilökuntaa, bändiä tai sen kavereita. Vittu mikä sisäpiiri, aika härskiä.<br />
<br />
Kaikki tollanen osittain kokoontuminen pitäis kyllä kieltää lailla. Se on kyllä niin, että joko mä olen mukana, tai sitten ei oo kukaan mukana.Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-31642643132872868382012-05-17T19:52:00.002+03:002013-01-09T19:00:06.179+02:00Lintusen lailla<br /> <p>Semmä kans haluaisin sanoa kaikille askartelu- ja käsityöblogisteille, että voisitte jo tekin ymmärtää taipua parempienne edessä.</p><br /><p><img src="http://distilleryimage1.instagram.com/17296800a03811e1989612313815112c_7.jpg" width="500" height="500" alt="" /></p><br /><p>Tän ohje on tosi simppeli, kirjoitan sen tässä hitaasti, jotta kaikki ymmärtää.</p><br /><p>Ota A4, tuunaa siitä neliö repimällä silmämääräisesti suorakaiteen muotoinen pala pois. Taittele syntynyttä neliötä aikas, ota olut. Taittele lisää. Ruttaa pari kertaa. Ota koko hässäkkä auki. Taittele uudella tavalla. Ota uusi olut. Turhaudu, mee tekeen perheelle safkaa ja anna esiteinin taitella toi loppuun. Älä anna esiteinille olutta.</p> Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-3352348933794996402012-05-15T18:38:00.002+03:002013-01-09T19:00:06.180+02:00Päivän asu - muotiblogaamisen lyhyt oppimäärä<br /> <p>Niin ei siis toki pidä ajatella niin, ettäkö en sinänsä muodista välittäisi, vaikka en tämänhetkisestä teinien barbie-leikeistä niin välitäkään. Olenhan toki Blogistanin linjakkain riikinkukkokana, ja aina niin aistillisesti verhoiltuja rintojani tullaan ihailemaan läheltä ja kaukaa.</p><br /><p>Otetaanpa esimerkkinä vaikka tämänpäiväinenkin asuni, joka on viimeisen päälle harkittu ja tasapainoinen kokonaisuus - kuten aina. </p><br /><p>Täydellistä tiimalasiylävartaloani verhoaa Disneylandista ostettu t-paita (miesten malli), vivahteikkaan tasaharmaa. Sen helmassa leikittelevät ikuisesti tyylikkäät Toy Storyn avaruusoliovinkulelut. Oikean rinnan yli piirtyy leluautomaatin koura. Sillä koura päättää kuka lähtee, kuka jää. Tyylikkäästi paita kinnaa rintojen ja vatsan kohdalta, ja on hartioistakin pikkaisen liian nafti.</p><br /><p>Alaosana minulla on tänään siniharmaa, leveähelmainen farkkuhame (Anttila), jossa ei ole alushameosaa, jotta helma nousisi varmasti edestä ylöspäin sen hinkatessa sukkahousuja vasten tuoden esiin sensuellit jalkani, ylväät kuin korinttilaiset pylväät. Sukkahousut, tässä tapauksessa leggingsit (Anttila) ovat mustat, jo noin kiljoona pesua kestäneet. Laadukkaat, sillä toistaiseksi ainoa silmäpako löytyy vain ahterista. Pesujen ansiosta leggingsien pinnassa on jo hienoa, nailoneille hieman harvinaisempaa nyppyä siellä sun täällä. Vuoden päästä pökät ovat varmasti jo vintaget.</p><br /><p>Luonnollisestikin paitaa tai hametta ei ole silitetty, mikä tulee uhkeana statementtina esiin etenkin farkkuhameessa sen hieman jäykemmän puuvillakankaan ansiosta.</p><br /><p>Asukokonaisuus on viimeistelty mustilla unisex-sukilla (Tarjoustalo, reiät kumpienkin ukkovarpaiden kohdalla sekä toisessa kantapäässä) sekä vaaleissa joustolenkkareissa (Anttila), jotka olivat vaaleat vielä 3 vuotta sitten.</p><br /><p>Asustepuolella olen valinnut tänään kaksista samanlaisista silmälaseistani (Specsavers, kaksi yhden hinnalla) ne, jotka istuvat nenälläni hieman vähemmän vinossa.</p><br /><p>Leikkisän boheemisti viisi senttiä mallistaan ulos kasvanut joskus-polkkatukka (Urjansson) on sitaistu kumpparilla kireästi ponnarille, jotta vaikutelma olisi mahdollisimman munapää ja kävisi erittäin selväksi, että juuret ovat jo ehtineet rasvoittua. Lakkaa (Anttila) ei missään nimessä käytetä, vaan jakauksen kohdalta pitää harottaa 10-15 hiusta joka ilmansuuntaan. </p><br /><p>Luonnollisesti freesi nelikymppinen ei KOSKAAN käytä arkisin meikkiä, jotta nuorekas ja kuulas tupakoijan iho ei mene pilalle samalla kun hilseilevä ja punakka nenänpää tuo vekkulin kontrastin huoliteltuun arki-lookiin.</p><br /><p>Hajusteena tänään aina luotettava Smart Menthol, vakioni jo monen vuoden ajalta.</p><br /><p> </p><br /><p>Ymmärtänette nyt miksi olen sitä mieltä näistä tyyliblogiteineistä, että ei kantsis tytärten opettaa äitejään naimaan. Näkemys tulee vasta iän myötä.</p> Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-7897417709897016242012-05-15T15:15:00.002+03:002013-01-09T19:00:06.239+02:00Blogikeski-ikäinen muistelee<br /> Oletteko muuten kuulleet, että joskus silloin kun Stonehenge rakennettiin, oli blogeja joissa ei puhutu muodista, kosmetiikasta ja kampauksista. Ihan totta. Muotiblogeja ei oikeastaan edes ollut. Lainkaan. Joku saattoi joskus jonkun räsyn Seppälästä ostaa ja epävarmana sitä esitellä: voiks tän laittaa firman pikkujouluihin, voiko ihan varmasti?<br /><br /><br /><br />Blogikansa sai kollektiivisen verensyöksyn kun ensimmäiset käsityöblogit tekivät rynnäkkönsä silloiselle Blogilistalle, jota ei enää ole. Ainakaan minulle. Osoite kyllä vastaa, mutta kotona on mainostarroitettu zombi, joka imee ravintonsa 15-vuotiaista tyyliblogaajista.<br /><br /><br /><br />Sama näkyy televisiossa, kun Yle teki sarjan blogaajien elämästä. Suurelle maailmalle ja etenkin medialle blogit ovat alustoja, joilla yli-ikäiset lapset toteuttavat barbie-leikkejään elävillä malleilla.<br /><br /><br /><br />Ei ettäkö olisin mitenkään katkera. Kun ryhdyin blogaamaan, oli se jo breikkaamassa mainstreamin. Olin kaikkea muuta kuin UG. Nyt kun suuri yleisö on jo tuhonnut kaiken sen mistä blogaamisessa oli kyse, eikä lehdistökään enää ole raahaamassa meitä roviolle, olisikin ehkä oikea aika aloittaa jälleen.<br /><br /><br /><br />Olisi kerrankin UG. Teinityttöjen helmojen takana piilossa.<br /><br /><br /><br />Oho, se kuulosti vähän pedobearilta. Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4155088621647303769.post-27636088040812468482012-05-14T23:10:00.002+03:002013-01-09T19:00:06.176+02:00Aika osoittaa huonoa makua<br /> Yx vanha piearu jos toinenkin yllytti blogaamaan tämän viikon aikana. Siinä oli vähän jotenkin sellainen tulos tai ulos -sävy. Tai ainakin giljotiini käytävän päässä.<br /><br /><br /><br />Siispä tässä nyt blogaan, ja kattokaa hei, siivosin spämmitkin veke.<br /><br /><br /><br />Oli mulla asiaakin. Oikeastaan. Euroviisut on ens viikolla. En mä jaksa niitä kaikkia haukkua niin kuin ennen ole tehnyt, vaan käytin näitä uusia sosiaalisen sekamedian välineitä ja tein tällasii jännii listoi Spotifyhin ja Youtubeen.<br /><br /><br /><br />Tässä siis ne 15 kappaletta, jotka saisivat luvan tänä vuonna pärjätä. On ne ihan suosituimmuusjärjestyksessä siinä. Ja kyllä, tykkään näemmä Linkin' Park-Take That-High Hopes-mashupeista.<br /><br /><br /><br />Tossa ooh, niin hieno upotettu Youtube-lista.<br /><br /><br /><br /><iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="http://www.youtube.com/embed/videoseries?list=PLE0454C1C47A54259&hl=fi_FI" width="560"></iframe> <br /><br /><br /><br />Tässä vähän vähemmän hieno Spotify-härppis.<br /><br /><iframe allowtransparency="true" frameborder="0" height="380" src="https://embed.spotify.com/?uri=spotify:user:kriisi:playlist:0Po8maJaxBJ2OFEFMyten8" width="300"></iframe><br /><br /><br /><br />Eiku katos perkule, sekin on aika hieno.<br /><br /><br /><br />Nähdään taas joskus! Kriisihttp://www.blogger.com/profile/04498369033983878016noreply@blogger.com0