maanantai 18. kesäkuuta 2007

Londoniumin Sanomat tiedottaa


(Huom! Skandivammanappiksella taottua, koitakaa kestaa)

Huh! Urakan rankin vaihe ohi. Olen ollut aamuvarhaisesta pystyssa tekemassa viela viime hetken taustatyota ja sulattelemassa aamiaista, jonka heviytta piti kylla kiroilun jalkeen myos kiittaa, koska ensimmainen ruokailumahdollisuus sitten aamuisen oli vasta asken.

Jalat on ihan maksat. Tallaiset junketit menevat niin, etta sataa toimitajaa pidetaan koko paivan pienessa huoneessa, jossa on vain viisi tuolia. Lisaksi on tietenkin sikamaisen kuuma, ja haastattelut on ripoteltu niin, ettei syomaan ehdi. Hyva jos edes tupakille uskaltaa, koska haastatteluryhmia saatetaan siirrella eri aikaslotteihin tai ryhmien ihmisia vaihtaa toisiin ryhmiin hetken varoitusajalla. Hallittu kaaos. Tai ainakin toivon etta joku sita hallitsi.

Ja sitten voi kayda niin ettei saa haastista lainkaan. Kuten en sitten Criminal Mindsin Shemar Moorelta saanut, kun jossain oli joku jotain ryssinyt. Noh, sain kuitenkin nelja viidesta. Ja vaikka olikin vain usean toimittajan round-tableja, otin heti harskeista italialaistoimittajista mallia ja papatin omia kysymyksia valiin sen kun kerkesin.

Perkele, huomasin juuri, etta saneluvehje sitten ryssi bittitaivaaseen Ellen Pompeon puheet. Voi persposki. Onneksi on kunnon muistiinpanot, toivottavasti saan harakanvarpaistani selvaa.

Jos katsoisi tuollaista junketia alienin silmin, niin siina olisi avaruusolennolla ihmeteltavaa. Muutaman tyypin ymparilla pyorii hirvea koneisto ihmisia koordinoimassa etta viela isompi lossi imisia saa kysya nailta muutamalta tyypilta esimerkiksi mita ne katsoo televisiosta.

Ja joitain naisia (ja ehka mustasukkaista Miesta) saattaa kiinnostaa se seikka etta Lostin Desmondilla on upottavan ruskeat silmat. Ja kun se puhui mulle, se katsoi herkeamatta suoraan silmiin. Ja mina katsoin takaisin. Ja sitten paiva olikin hiljaksiin pulkassa, tulin hotelliin ja vaihdoin pikkuhousut.

Nyt relaan hetken ja sitten menen leffaan. Teatteriin kurjemmatkin liput olivat sen verran kalliita etta oli valittava halpa (hah!) leffa. Ei paljon taman jalkeen kylla enaa Suomessa kehtaa leffalippujen hinnoista valittaa. Ocean's 13:n lippu 13,5 puntaa. You do the math.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kriisipuuro