Tyhmää

Toisinaan Lehti osuu kyllä niin keskelle maalitaulua kuin vain voi. Olen seurannut mielenkiinnolla blogeissakin vellonutta keskustelua valtakunnansyyttäjä Illmanin päättömän oloisista netin moderointipuheista ja niiden kirvoittamaa asiaa aiheesta ja sen vierestä, ja siellä sun täällä on ollut välillä varsin hupaisaakin kritiikkiä ja piikittelyä. Lehti tietysti viihdyttää minua eniten, sillä se kiteyttää niin loistavasti sen mistä oikeastaan on kyse: tyhmyydestä.

Harmillista vain on, että päättäjät ja vaikuttajat ovat vähintään yhtä tyhmiä kuin verkkoa väärinkäyttävät tampiot. Itseäni ketuttaa koko sensurointimielihalu, sillä kuulun koulukuntaan jonka mielestä ihmisiä pitäisi kasvattaa valistamalla, opastamalla ja vain viime kädessä rankaisemalla eikä rajoittamalla, typistämällä ja kieltämällä. Mutta se ei ilmeisesti ole riittävän kustannustehokas tapa viedä maailmaa eteenpäin.

Miksi nyt ylipäätänsä itse edes työnnän maustekokoisen lusikkani soppaan (ja viikon verran jälkijunassa) on se, että törmäsin Tuulin blogissa linkkiin (ja sen kautta muihin linkkeihin), joka pyöräytti ajatukseni miettimään, että okei, jos nyt sitten joka paikassa moderoitaisiin oikein kunnolla. Oletetaan että se olisi teknisesti edes välttävästi mahdollista. Kuka moderoinnin tekee? Ihmiset? Koneet? Mitä moderoitaisiin? Missä kulkisi raja? Olisiko se kaikille sama? Olisiko se kaikille sama varsinkin jos moderoinnin tekee ihminen?

Flickr on surullinen esimerkki siitä, että kone tai ihminen yksin ei pysty oikeudenmukaiseen toimintaan, eikä pysty edes ihminen yhdessä koneen kanssa. Olen käsittänyt että sama ongelma tuntuu olevan jo esimerkiksi Helsingin Sanomien keskustelupalstojen kanssa. Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset - ja jotkut moderoijat valitettavasti ovat tyhmempiä kuin toiset.

Kun ottaa huomioon, että valtaosa suomalaisistakin osuu älykkyydeltään 85:n ja 115:n väliin - eli pätee todennäköisesti myös moderoijiin - on vaikea päättää pitäisikö itkeä vai nauraa. Suurimmalla osalla tyhmistäkin on toki hyvät tavat niin kauan kuin heillä ei ole valtaa, mutta heti kun sitä on - esimerkiksi yli toisten sanomisen - asiat alkavat yleensä mennä uhkaavasti päin persettoa.