perjantai 25. toukokuuta 2007

Kirjahyllystä on moneksi



Ja tuossa nyt sitten hylly, jota en ostanut, täytettynä asukkaillaan.

Sinänsä hullua on, että tavalliset kirjahyllymodulit ovat usein ainakin minun mielestäni parempia kodintekniikkakalusteita kuin sellaiset "oikeat" asiaa varten suunnitellut kalusteet. Jostain kumman syystä ns. oikeat kodintekniikkakalusteet ovat suunnittelultaan jämähtäneet kaikki samaan kaavaan: taso telkkarille ja alle pari hassua hyllyä ehkä noin kahta laitetta varten. Siinä se. Tai jos kyseessä on isompi kokonaisuus, niin mihin tuhlataan lisätila? Laatikoihin! Sinne laatikkoonko mä digiboksini tungen?

Puhumattakaan siitä, että koska nykyään laitteet usein kuumenevat aika lailla, sillä niissä on esimerkiksi kovalevy, ns. oikeissa laitehyllyköissä on silti aivan liian vähän ilmatilaa laitteiden ympärillä vaikka olisikin vain ne noin kaksi laitetta.

Kirjahyllymoduleissa on yleensä korkeuden ja leveyden suhteen paljon enemmän valinnanvaraa, ja hyllytkin ovat usein paljon paremmin säädeltävissä. Ainoa miinus on tietysti taustapahvi, johon pitää sitten itse sahailla asianmukaiset reiät piuhoille. Koska valtaisa lehtisahakokoelmani oli jäänyt toisten housujen taskuun, tuli nyt toteutettua tuo hylly ihan ilman taustareikiä.

No, meneehän se noinkin. Paljon siistimpi installaatio tuo kuitenkin on kuin se käsittämätön piuhojen sekamelska ja rojukasa, joka asusti häthätää kyhätyillä pöydillä ja tasoilla telkkarin ympäristössä.

Mutta sitä on kyllä ihmeteltävä, että mitä ihmettä ovat ajatelleet sekä Xboxin että Wiin suunnittelijat?! Virtapiuhassa olevasta muuntajasta itse laitteeseen menevä pää on ihan naurettavan lyhyt. Varsinkin Xboxissa. Tuossa kun se kököttää metrin korkuisen hyllyn päällä, niin muuntaja ei yltänyt lähellekään lattiaa. Haloo?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kriisipuuro