Päässä Firaa

Hulluusko iskee? Olin taas Ikeassa. Tällä kertaa oli tosin olevinaan ihan syy. Perheen piti saada lihapullia, jotka viimeksi jäivät ostamatta, ja Pojan piti saada pohtia itselleen uutta sänkyä ja ottaa tunnin riehumishetki leikkihuoneessa.

Lisäksi piti saada konsoliräkin pohjalle kunnon laatikko sälää varten, eikä pikahätäratkaisu (joka on nähtävissä edellisen postauksen kuvassa).

Koska vain halvin ja laaduttomin on minulle kyllin hyvää, päädyimme Fira-minilipastosarjan osaseen, jonka voin halutessani jopa itse petsata tai mehiläisvahata (juu näkis vain). Siinä kokoamaan ryhtyessäni lopulta tajusin, miksi olen näihin Ikea-palapeleihin niin heikkona - toteutan ilmeisesti kouluajoista jäljelle jäänyttä ikävääni puutöihin.

Pidin koulussa aina puutöistä enemmän kuin neuleblogaamisen johdantokursseista, ja pakollisen puolen lukukauden mittaisen puutyöjakson jälkeen olin kouluvuodesta toiseen katkera siitä, että en voinut osallistua enempään puutyöhön - syynä oli se, että tyttöjen ryhmään ei koskaan ollut riittävästi osallistujia. Minulle jäi aina täysin epäselväksi se, miksi puutöissä pitäisi olla tyttöjen ryhmä? Ollaanko edistyneemmillä vuosikursseilla alasti tai jotain?

Siinä Fira-minilipastoa sitten väkersin ja makustelin koulumuistoja. Kahden vinoon lyödyn naulan ja sormeen hiipineen rakkulan jälkeen leiskautin vapautuneesti ilmaan pari oikein tarkoin valikoitua kirosanaa. Alleviivatakseni tuohtumustani päästin ilmoille myös kaikki muut tuntemani kirosanat. Aloin ymmärtää erillisten tyttöjen ja poikien puutyöryhmien välttämättömyyden - tytöt olisivat ilmeisesti aivan helvetin huono esimerkki pojille.

p.s. Ei se Fira ihan laaduton ole. Ensinnäkin paketissa oli juuri täsmälleen kaksi ylimääräistä naulaa vinoon hakattujen tilalle, ja toisekseen se häkkyrä istuu tuohon hyllyn alaosaan kuin naula päähän.