Maailmanrauhaa

Ja se niistä vaaleista sitten. Vanha äitini on huolissaan siitä, mitä
seuraavat neljä vuotta köyhälle eläkeläiselle tuovat, mutta uuden
eduskunnan ikärakenteen huomioon ottaen veikkaanpa, että kovimman
kolauksen otamme me kaikki alle nelikymppiset, ja varsinkin
perheelliset. 



Ei pitäisi valittaa, kun ei halua maksaa satoja euroja oikeudesta
valittaa (äänestää). Eikä ehkä kannatakaan. Jos vaikka kohdistaisi
kaiken energiansa siihen, että pysyy työpaikka persiin alla sen
seuraavat neljä vuotta. Ja pitää muista lotota.



Wiillä on eräänlainen gallup-kanavan tyylinen viritelmä, jossa voi
äänestää juuta tai jaata tyhjänpäiväisistä mielipide- ja
mielitekokysymyksistä sekä arvailla mitä muut arvaavat. Yksi
kysymyksistä tässä vähän aikaa sitten oli se, kumpi oli tärkeämpää,
maailmanrauha vai oma henkilökohtainen hyvinvointi. Tottakai me kaikki
aikauiset jeesustelemme maailmanrauhaa - kuusivuotiaalla oli terveempi
ote ja äänesti henkilökohtaista hyvinvointia.



Tällaisina oikeistovoiton aamuina sen jeesustelun todella tuntee
nahoissaan. Sillä lähempänä totuuttahan henkilökohtainen hyvinvointi
sittenkin on.