King Kong

Pääsin tänään (öö, siis eilen, siis tiistaina) käsiksi pleikkari kolmoseen silleen kunnollisemmin.

Pakko kyllä sanoa, että Nintendo-fanina on tullut oltua vähän turhankin nuiva PS3:a kohtaan. Hintahan siinä on nikotuttanut eniten - ei mikään pelikokemus ole 700 euron arvoinen.

Ei ehkä edelleenkään ole. Pelit ovat kyllä pirun kauniita, mutta mitään suoranaista uutta mullistusta tumma jätti ei pelaamiseen tuo - ellei satu arvostamaan sitä, että jopa se vihollinen, jota et näe, lyyhistyy yksilöllisesti myttyyn saatuaan kuulan kalloonsa.

Mutta, minkä olen tyhmänä Wii-fanittajana täysin jättänyt ajattelematta on se, että siinä missä Wii jättäytyi "konsolikisan" ulkopuolelle kilpavarustelumielessä, PS3 on kyllä lähtenyt kisaan - mutta ei niinkään Wiin tai edes Xbox360:n kanssa. Pleikkari on selkeästi päättänyt yrittää puraista palan pc-markkinoista.

Miksi hankkia toista tonnia maksava multimedia-pc (sisältäen miinuksena vieläpä Windows Visvan) tai läppäri (Visva varmaan siinäkin) surfilaudaksi sohvannurkaan, kun voi hankkia PS3:n 700 eurolla? Lisää vain oma Linux.

Bonuksena seuraa markkinoiden halvin blue-ray-vehje (jos jotain edistystä kaipaa), jatkossa ilmeisen mittava Sonyn oma pelikauppa netin päässä ja leffakauppoja niinikään netissä pilvin pimein. Seitsemisen usb-reikää, joihin voi vapaasta tökkiä vaikka isommankin määrän ulkoisia kovalevyjä (ja niitä kyllä tarvinnee ainakin yhden, tosin sisäisellekin on yksi lisäpaikka), näppiksen, hiiren... Kalliimmassa versiossa on lisäksi muistikortinlukija ja wi-fi.

Ei tuosta puutu oikeastaan enää kuin tv-kortti. Ja tuskinpa sitäkään saadaan kauan odottaa.

Lisäksi on vielä PSP-tuki jopa kohtalaisen kehittyneesti, niin että kunhan vain on langaton verkko alla, niin ihan missä päin maailmaa pääsee PSP:llä käsiksi oman pleikkarinsa kovalevyn sisältöön.

Jotta ei ihan hehkuttamiseksi menisi, niin on sanottava, että en silti edelleenkään tunne suoranaista himoa tai vetoa uutta pleikkaria kohtaan. Mutta myönnettävä toki on, että PS3 on silti mykistävä loota.

Ja jos joskus saan päähäni haluta "olohuone-pc:n", se ei ole se pc, vaan tämä - gorilla mikä gorilla, mutta olihan King Kongikin lopulta ihan hyvä jätkä.