maanantai 26. toukokuuta 2008

Da Capo


Jos sanon jostain asiasta kaupalle kerran, eikä asia korjaannu mielestäni säällisessä ajassa, niin onko aasiakkuutta sanoa siitä toiseenkin kerran? Tuntuu vain hieman tyhmältä.

Kävin aamulla kaupassa työpaikan lähikaupassa, ajattelin että lounaan jälkiruuaksi sopisi hyvin Da Capo. Kaupan ainoat kyseiset namit olivat kaikki pilalla, sillä joku pultsari lienee kussut tai kaatanut niihin lasolinsa - jokikisen patukan päät olivat auki ja sisältö mössönä. Huomautin kassalle asiasta, joka oli hieman että jaa, aijaa, ookoo. Jäin ilman Da Capoani.

Puolisen tuntia sitten hain samaisesta kaupasta iltapalaa ja ajattelin, että saisinko nyt Da Caponi. No en saanut. Pilaantuneet namit edelleen hyllyssä, kukaan ei ole tehnyt asialle mitään. Koska olin lievästi jo harmissani, pidin kassalla mieluummin turpani jo kiinni, sillä olisin saattanut sanoa rumasti - kahdeksan tuntia on tällaisissa asioissa mielestäni kuitenkin kohtuullisen säällinen asia panna asia kondikseen - mutta näin jälkeenpäin ajatellen olisi varmaan pitänyt sanoa. Aamulla ne pilaantuneet Da Capot lienevät siellä edelleen.

Käyn kyseisessä paikassa päivittäin ja palvelu on hyvää, vaikka valikoima onkin kurja. Ei tekisi siis mieli ärjyä. Ehkä olen huomenna rauhallisempi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kriisipuuro