Disney-finaalirapo

(Huom! Tähän tulee pian kuvat, pitää vain kahlata sellaiset 402+155. Kännykuvista tuli melkein pitkin matkaa parempia kuin oikealla kameralla otetuista. Olen tumpelo :-)

Miten viisi päivää meneekin hujauksessa. Seuraavalla kerralla pitää olla ehkä hieman pitempään. Sillä kun tehokasta peliaikaa on neljä päivää, niin oikeastaan siihen väliin tarvitsisi yhden lepopäivän, jos sen neljää päivää meinaisi painaa täysillä.

Yllätys oli, että kun kahdessa päivässä koluaa kohtuullisen hyvin pääpuiston, niin voisi kuvitella että huomattavasti pienemmän Walt Disney Studiosin kiertäisi yhdessä. Näin homma ei kuitenkaan ole, sillä Studiosissa lähes kaikki huvitukset ovat näytösajallisia, yli puolikin tuntia kestäviä pläjäyksiä. Lisäksi esimerkiksi stunttishowssa on säävaraus. Napakan tuulen takia jäikin sitten se kokematta, mikä on lievä sääli.

Studiopuisto on ehkä aavistuksen karu, tosin sehän onkin olevinaan kuvausalue studioineen, back lotteineen kaikkineen. Mutta Studio on selvästikin vielä kehityksen alla, eli ensi vuonna tulee lisää nähtävää Disneyland Parisin 15-vuotisen taipaleen kunniaksi.

Herkkunsa Studioissakin kuitenkin on. Esimerkiksi Cinemagique-leffaesitys, jossa Martin Shortin esittämä häiskä seikkailee eri elokuvissa, on todella viehättävä. Tietenkin myös puistokaksikon ehdottomasti paras menopeli Rock'n'Rollercoaster on ihan kokemisen arvoinen, sillä se on parempi kuin pääpuiston Discoverylandissa sijaitseva Space Mountain, joka on loppujen lopuksi aika keskinkertainen.

Pään sekoittaminen on kuitenkin oikeastaan aika toissijainen juttu, sillä pääpuiston puolella aika kuluu rattoisasti vaikka vain maleksiessa. Itse asiassa ensimmäisenä päivänä puistossa oli tullut vietettyä pari tuntia ennen kuin edes tuli mentyä mihinkään härveliin. Tai no, ajoimme puiston ympäri höyrypuksuttimella, mutta sitä ei oikein lasketa. Kaikenlaista pientä puuhaa, tutkittavaa ja ihmeteltävää on kuitenkin niin paljon, että jos todella yrittäisi katsoa läpi kaiken mahdollisen, niin liekö viikkokaan riittävä aika.

Pointti on kuitenkin se, että vanhakin tosiaan nuortuu ja ajaa mielellään kaiken maailman penskojen "katsotaan nukkeja"-ajeluissa ja talsii läpi pitkiäkin kävelyreittejä, koska ne on oikeasti aika makeita. Esimerkiksi Swiss Family Robinsonin kotipuu oli kiipeämisen arvoinen ja Kapteeni Koukun laivan kupeessa olevan kallion sisässä ollut labyrintti tarjosi oivaa harhailua. Ylipäätänsä puiston teemapuoli on huolella toteutettua, eikä mitään köppäistä lasikuidulle vasemmalla kädellä roiskaistua halpista. Jokainen "maa" on selkeästi toisistaan erottuva ja helposti suunnistettava, ja kaiken kruunaa Main Street USA, joka, siitäkin huolimatta että koostuu lähinnä vain koreista kaupoista, on mitä herkullisin pikkukaupunkinäkymä.

Pesunkestävää kyynikkoahan mikään tämä ei hämää, mutta on mukavaa huomata ettei itse ainakaan ole pesunkestävä kyynikko.

Kallistahan tuolla on. Perushampurilaisbaaritason kama 10-11 euroa per ateria, tiskiltähakuruoka oikeilla lautasilla 20 euroa per ateria ja pöytiintarjoilu sieltä 30 eurosta ylöspäin. Halvemmissa hotelleissa (ainakin Cheyenne ja Santa Fe) on vain buffetit (noin 20 euroa). Disney Villagessa saatetaan tarjoilla pöytään jo sillä 20 eurolla (Anette's Diner). Alustava budjetti ruokaan 30 euroa per nekku päivässä kuitenkin pysyi erittäin hyvin, sillä hotellin vieressä oleva Esso oli varsin hyvin varusteltu, eli iltapalaleivät hankittiin sieltä ja syötiin huonessa telkkarin ääressä.

Hotelli oli hintaansa nähden erittäin hyvä ja viihtyisä. Huone ei ollut koolla pilattu, mutta eipä siellä tullut juuri muuta tehtyä kuin nukuttua. Telkkarista näkyi erinäinen valikoima Disney Channeleita plus muita keskieurooppalaisia kanavia.

Lähtöä suunnitelessa arvottiin kahdesta samanhintaisesta halvimmasta hotellista, vierekkäin olleista Cheynnesta (villi länsi) ja Santa Festa (Uusi-Meksiko), ja Santa Fe voitti lähinnä siksi, että oli lähimpänä huoltamoa.

Ehkä seuraavalla kerralla mennään joen toisella puolella olevaan Cheynneen, joka ei ainakaan talvisin ole yhtä suosittu kuin Santa Fe. Aamiaisella ja puiston ja hotellien välisissä (ilmaisissa) dösissä sen nimittäin huomasi, että "hiljaisesta" talvikaudesta huolimatta porukkaa oli nimenomaan Santa Fessa.

Vilske oli päärakennuksella aikamoinen myös iltasella, kun taas Cheynnen puolella käydessämme vaikutti hyvinkin rauhalliselta. Cheynnen yleiset tilat ovat ehkä myös jotenkin kodikkaammat, vaikka Santa Fekin oli ihan viihtyisä, ja hotellialueessa minuun iski ihan kympillä eräänlainen "New Mexico meets neuvostolähiö".

Kuten puistoissa, myös hotellialueilla oli omat hauskat yksityiskohtansa, kuten esimerkiksi Santa Fen pudonnut lentävä lautanen tai tulivuori. Cheynnen puolella jokainen asuintalo oli nimetty kuuluisten lännenhahmojen mukaan, ja alueelta löytyi niin hirttolavaa kuin juottokaukaloita jne.Parempaan kastiin kuuluvan, Disney Villagen vieressä sijaitsevan New York Hotelin pihalla oli kaikille avoin luistinrata.

Disney Village oli vielä oma lukunsa. Vieri vieressä kauppaa ja syöttölää sekä Gaumontin IMAX-leffateatteri. Jos olisi ollut ilman lasta liikenteessä, olisi sielläkin saattanut kulua tovi jos toinenkin puistojen sulkeuduttua. Nyt kävimme vain päällisin puolin hieman pällistelemässä ja siellä Anette's Dinerissa, joka oli kuin suoraan jostain Onnen päivistä. Ruoka oli oikein hyvää.

Jos jotain huonoa haluaa hakea, niin lintuja on joka paikassa. Siis myös sisällä. Linnunkakkaakin on siis esimerkiksi ruokasalissa. Ei ehkä ihan påp.
Myös Villagen ja puistojen välisellä aukiolla hilluu ilta-aikaan "vapaita yrittäjiä" kauppaamassa rihkamaa, mistä tulee hieman kiusaantunut olo.

Ja sitten se apteekkijuttu. Alueella ei siis ole missään apteekkia. Ei edes juna-asemalla. Pitäisi ajaa junalla pysäkinväli Val D'Europeen. Turha myöskään luottaa että lentokentän apteekki olisi auki edes kahdeksaan illalla. Eilinen olikin lievää tuskaa kunnes koneessa sai panadolia nassuun. Kannattaa siis varautua etukäteen, ellei halua harrastaa maakuntamatkailua.

Ja jos sattuu tupakoimaan, niin turha olettaa että ainakaan näissä halveimmissa hotelleissa missään sitä myytäisiin. Tuhkakuppeja on kyllä viiden metrin välein.

Kuljetus kentältä Disney Resortille on erittäin kätevä, mutta kallis kuin fan (16 euroa aikuiselta ja 13 euroa lapselta suuntaansa). Jos ei saavu tai lähde kovin typerään aikaan eikä ole miljoonaa pussukkaa ja nyssykkää matkassa, kannattaa ehkä kokeilla pientä junamatkailua Pariisin kautta. Siinä nimittäin säästää pitkän pennin, eikä häviä ajallisesti kovinkaan paljon. Junaa joutuu vaihtamaan Chateletissa, mutta laiturit ovat kätevästi vierekkäiset.

Ja Charles de Gaullen lentokentän ykkösterminaali on suoraan Sieltä Ja Poikittain. Sanat eivät riitä kuvailemaan sitä epäkäytännöllisyyttä ja alkeellisuutta. Kauppojen valikoimasta on turha uneksia - sitä ei ole, oikeastaan sitä ensimmäistäkään. Ja jos tekee sen virheen, että tulee menneeksi turvatarkastuksesta läpi lähtöportille odottelemaan ennen kuin on käynyt vessassa, niin saa hoitaa koko läpivalaisumeiningin uusiksi jos ei kykene pidättelemään koneeseen asti. Voi herranjestas.

Säiden kannalta meitä onnisti, eli neljästä kokonaisesta päivästä kaksi ensimmäistä olivat täydellisiä, eivätkä ne kaksi jälkimmäistäkään olleet pahoja, vaikka tuuli oli paikoin kova ja vettä ropsahteli pari pisaraa. Suhteellisesti ottaen oli kuitenkin koko ajan varsin lämmintä, vähintään vajaat 10 astetta. Villapaidalla ja tuulenpitävällä anorakilla pärjäsi mainiosti.

Ja koko komeuden hinta tähän aikaan vuodesta? Kahdelta aikuiselta ja yhdeltä kuusivuotiaalta lennot Blue1:lta 500 ja rapiat, hotelli sunnuntaista torstaihin sisältäen pääsyliput puistoon kaikiksi päiviksi 440 euroa.

Tjäreborg ehdotteli reissun hinnaksi 500 euroa kalliimpaa hintaa "paremmalla" lentoyhtiöllä (Air France), mutta paljon typerämmillä lentoajoilla, eli olisimme hävinneet yhden kokonaisen päivän puistossa koska Air Francen lento olisi lähtenyt torstaina jo puoliltapäivin siinä missä Blue1 lähti vasta illalla. Tjäreborgin hintaan ei myöskään kuulu kuljetuksia kentän ja hotellin välillä.

Lentojen kyttääminen itse ja hotellin varaaminen netistä todellakin siis kannattaa, eikä ole edes pätkääkään vaivalloista. Päin vastoin.

Matkakassaa olimme varanneet alustavasti 600 euroa. Siitä on vielä kuutisenkymppiä jäljellä, vaikka rahasta on maksettu kuljetukset kentältä ja kentälle (yht. n. 80 euroa), auton säilytys Helsinki-Vantaan parkkitalossa (38 euroa) ja myös vino pino Disney-hintaista krääsää ja tuliaista. Eikä tunnu, että olisimme köyhäilleet millään lailla syömisten ja ostosten kanssa. Eli kaikkea hankittiin mitä haluttiinkin ja elettiin jopa "leveästi" Villagessa yhtenä iltana ja syötiin viimeisenä päivänä Studiosin vähän paremmassa raflassa.

Kuulostan jo joltain yleiseltä markkinoijalta, mutta jos yhtään tekee mieli lähteä tuonne, niin todellakin kannattaa. Eikä talvi ole mikään este. Jouluksi ei välttämättä kuitenkaan kannata tähdätä, eikä viikonlopuksi, koska silloin tuolla on väkeä kuin pipoa.

Meidän olisi nyt ehkä kannattanut mennä tammikuun viimeisellä eikä toiseksi viimeisellä viikolla, koska pari juttua oli tosiaan huollossa, mutta olisivat auenneet taas ensi viikoksi. Hinnassa ei olisi ollut eroa hotellien osalta, mutta lennot olivat nyt hieman halvemmat, eroa tosin ei ollut ensi viikon lentoihin kuin muutama kymppi.