Työnteko tappaa

Puolen vuoden aikana vyötärö on löystynyt löystymistään. Ihan niin kuin se olisi timmi koskaan ollutkaan.

Ajattelin aloittaa terveet elämäntavat.



Sen kunniaksi viimeistä päivää töissä ollut kollega oli kärrännyt neukkariin laatikkotolkulla donitseja.



Korjasin hairahduksen eineksellä, jossa oli ainakin kokonainen ruokalusikallinen nahistuneita vihanneksia.



Hemmetti, mikähän siinä on että ellei puputa sikakallista ja pientä
salaattia, joka pitää nälän ehkä noin tunnin, joutuu tyytymään
raskaisiin ja rasvaisiin lounasruokiin tai eineksiin. Välimaastoa ei
vain tunnu olevan tarjolla ellei sitten syö sitä saarioisten
jauhelihakeittoa maailman tappiin.



Työnteko tappaa, saatana.