Aika hyökkäsi naisen kimppuun Helsingissä

Älä aja autoa väsyneenä, voit päästä hengestäsi. Älä tee töitä väsyneenä, voit mokata aika pahasti. Älä pelaa väsyneenä - voit vahingossa tapattaa koko Travian-armeijasi kun et katso mitä teet. Damn.

Mutta nuku nyt tässä sit, kun uunissa muhii sairaan hyvältä tuoksuva joulukinkku.

Lieneekö väsymystä, kun joka asia tuntuu nyt tulevan vähän puun takaa. Yhtäkkiä havahduin siihen, että aika kuluu. Ihan totta, kuluu se!

Viranomaistaho lähestyi perhettä oppaallisella ohjeistuksia koulunsa aloittavien lasten vanhemmille. Olin yhtäkkiä kovin pöllämystynyt siitä, että penska ei olekaan enää puolitoistavuotias duracell-pupu.

Pian se jatkuva huoli sitten alkaa. Jos 7 vuotta menivät hujauksessa, niin seuraavat 8 kuukautta ovat silmänräpäys. Ja sitten pitää joka päivä sydän syrjällään pelätä, että tuleeko se penska ehjänä tien yli kotiin vai ei. Ei ole enää puolitoistavuotias duracell-pupu, joka juoksee päin seiniä, ei. Vaan jotain sitäkin pahempaa. Kouluikäinen duracell-pupu, joka juoksee päin seiniä.