sunnuntai 31. joulukuuta 2006

Visigootit



Muutama kuukausi sitten yläkertaan muutti neljän koiran huusholli. Kutsumme niitä nelijalkaisia visigooteiksi.

Visigootit on ihan söpöjä, mutta niistä pääsee ihan infernaalinen möykkä, kun kaksijalkaiset vahtaajansa, joita kutsun sisäisessä dialogissani herra ja rouva Putaansuuksi (eivät tokikaan o oikeesti, mut näyttävät riittävän samalta), eivät ole kotona.

Koska olen itsekin aikamoisen koiralauman keskellä kasvanut, en paljon piittaa satunnaisista haukunnoista, ärjymisräjähdyksistä sun muista, mutta siinä vaiheessa kun haukutaan ja ulvotaan tauotta kahdeksan tuntia putkeen, niin alan aavistuksen hermostua.

Ongelma on se, että miten sanoa asiasta tahdikkaasti. Tai siis, tuskin yläkerrassa ollaan mitenkään epätietoisia siitä, että visigootit ovat äänekkäitä, mutta pelkkä tieto tuskin riittää, jos asialle ei tehdä jotain. Tai jos naapurit eivät tiedä mitä asialle tehdään, jotta voivat esimerkiksi omalla toiminnallaan edesauttaa visigoottien integroitumista.

Itsekin koiranomistajana olen joutunut vastaanottamaan sekä epäasiallista että asiallista kritiikkiä elukoidan möykästä - enimmäkseen kuitenkin epäasiallista. Taitaa olla suurimmalla osalla eläinlauman omistajista sama juttu, ja voisin olettaa, että visigoottien omistajat eivät ole mikään poikkeus. On siis täysin syytä olettaa, että jos sanoo jotain, Putaansuut tuntevat itsensä ensin uhatuiksi, ja onnistunut informaationvaihdos on uhattuna. Se, että soittaisi esimerkiksi ovikelloa kun ovat kotona, tuntuu täysin poissuljetulta ajatukselta. Heippa-lapulla saisi varmaan aikaiseksi sodan :-)

Kuitenkin olisi tarve saada jotenkin avattua keskustelukanava, sillä veikkaan, että jos ottaisi ja telmisi aikansa visigoottien kanssa, oppisi tuntemaan ne nimeltä ja ne oppisivat tuntemaan meidän poppoon hajuista ja äänistä, osa mekkaloinnista saattaisi hyvinkin hiipua, koska me emme ole enää "vieraita ääniä ja hajuja" joita pitää vahtia. Osaisi myös itse karjaista rapussa oikean nimiselle visigootille, että nyt kuono umpeen, täällä ei ole mitään kälätettävää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kriisipuuro