tiistai 5. joulukuuta 2006

Tonttujen pikkujouluyö


Rakkaat naiset. Kun pikkujouluaikaan siirrätte miehenne ulkoruokintaan, älkää antako tulitikkuja mukaan. Kun ei ne osaa.



Kun kaikki voi mennä vikaan, kaikki menee vikaan. Sen lisäksi että
joutuu kiiruhtamaan aikataulujen kusemisen takia iltavuoron sijasta
aamu- ja iltavuoroon, niin siinä samalla pitää vielä hälyttää mies
sammuttamaan yksi orastava maastopalo, kun äijät eivät ole yöksi
päässeet pilttuuseen.



Näiden pikkutonttujen keskitalven kekkereiden riitteihin kuulunee
ilmeisesti aina myös se, että roihua ei edes yritetä sammuttaa, vaan
tip-tap-tipitellään aamun valjetessa vähin äänin ja ilman huolen häivää
aamuglögille ja jätetään nuotio joulupukin huoleksi.



Onni onnettomuudessa on toki se, että piti herätä. Ja oli riittävästi
aikaa käväistä parvekkeella vetämässä hermosauhut. Muuten ei moderni
intiaanileiri olisi iskenyt silmään.



Toisaalta, jos ei olisi pitänyt herätä (eikä BB olisi loppunut) olisin
ollut varmaan vielä hereillä ja soittanut poliisit, kun hylätyt
kesäkissat vasta kasasivat kokkoaan.



Olin juuri aikonut parantaa elintapojani ja ryhtyä aikaiseksi
uinujaksi, mutta nyt pitääkin miettiä asia uudelleen. Olin kyllä
kuvitellut liittyväni VPK:aan hieman toisella tavalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kriisipuuro