Paljon onnea sinne laitokselle!

Huh, huh!

Kuulin juuri uutisen, joka saa minut nostamaan
hattua ja tuntemaan suurta kunnioitusta. Eräs tuttava ilmoitti tänään,
että lapsi tuli.

Ja samalla toinenkin lapsi.

Koko
odotusaikansa olen nähnyt tuttavaa lähes päivittäin, ja missään
vaihessa hän ei ole sanallakaan pukahtanut siitä, että yhden sijasta
tuleekin kaksi. Hieman voivotteli ihan loppuvaiheessa, että vähän
painaa lonkkia. Mutta muuten ei mitään. Lonkkien painamisen perusteella
hän lähti hieman aikaisemmin äitiyslomalle sairausloman kautta.
Valitti, että nyt hän ei pääse töihin, vaan joutuu vain lorvimaan
kotona, karseeta.

Sanon tähän heti, että itsekin lasta
odottaneena tiedän, että raskaus ei ole aina helppoa silloinkaan, kun
odottaa vain yhtä. Toisaalta olen silti sitä mieltä, että esimerkiksi
työelämässä ja kaveripiireissä on kuitenkin myös sitä porukkaa, joka
käyttää raskauttaan keppihevosena joko sluibatakseen tai kerätäkseen
huomion itseensä.

Tämä ihminen on tiennyt siis koko ajan,
että on saamassa kaksoset, mutta ei pukahda mitään ylimääräistä. Olen
varma, että jos hän olisi kertonut saavansa kaksoset, häntä olisi
varmasti kohdeltu eri tavalla niin yksityisesti kuin töissäkin.
Varmasti olisi päässyt helpommalla ja vähemmällä stressillä.


Valintaa en kummastele, mutta kunnioitan kovasti. Työnarkomaaniudesta
huolimatta olisin todennäköisesti itse samassa tilanteessa ottanut
kaiken irti tilastani - jos en muuten niin huomionkipeyttäni (jollainen
en siis toki ole, kuten eihän kukaan muukaan blogaava :-)