Here comes the sun

Niin on jälleen kesäaika. Tiukkaa tekee tunnin siirtyminen, kun ei tietenkään illalla nukuta kellonajallisesti säälliseen aikaan, vaan yö venyy entistäkin myöhäisemmäksi ennen kuin silmä luppaa.

Henkilökohtaisesti olen silti sitä mieltä, että tämän mitä me kesäajaksi kutsumme pitäisi olla se ns. normaali aika. On aivan kakkasen haile missä päin taivasta se aurinko puoliltapäivin on, vaan enemmän on merkitystä sillä milloin täällä napapiirillä aurinko nousee ja laskee - varsinkin laskee, etenkin talvisin.

Talvisin tilanne on se, että normaaliaika on muka suosivinaan aamuja. Pah. Pimeää on joka tapauksessa siihen aikaan, kun ihmiset töihin menevät. Paska puoli on se, että pimeää on myös silloin kun ihmiset töistä pääsevät. Ja niin ei tarvisisi olla. Ainakaan niin pitkään, kuin mitä nykytalvina on tapana. Jos se, mikä on nykyään kesäaika olisikin normaaliaika, aamut olisivat toki pimeitä edelleen, mutta iltapäivävaloa kestäisi hieman pitempään. Sitä valoa, jossa ihmiset voisivat olla, kun pääsevät töistä ja kouluista ja käyvät asioilla - ylipäätänsä ovat hollilla sitä näkemässä.

Kun ottaa huomioon, että ilmasto lämpenee ja lunta on entistä vähemmän juuri pimeimpiin aikoihin vuodesta, tuntuisi jotenkin järkevältä yrittää ottaa se valo sieltä mistä sen saa helpoiten mahdollisimman monelle. Olkoon vain Moskovan aika. Moskovalta tämä maa talvisin tuntuukin.

Ja asiasta viidenteen. Ostakaa Lehti. Ostakaa, ostakaa!