keskiviikko 26. maaliskuuta 2008

Minä olen Sampo, joka tuo vaurauden



Hih. Ajattelin, että en heti änkeä kokeilemaan Sammon uutta verkkopankkia, vaan kuten kaikessa uudessa, maltan hetken niin että pahimmat rypyt ja systeemin hikat on jo ehditty korjata. Odotin siis tähän keskiviikko-iltapäivään, niin ettei mitään kamalia ongelmia syntyisi.

Hah!

Toimi hetken. Kaatui. Ennen kaatumistaan ilmoitteli hauskoja juttuja kuten että sähköpostiosoite, johon ilmoitin haluavani e-laskuni on väärä. Ai? Mistä kohtaa? Vai ovatko "oikeat" sähköpostiosoitteet mahdollisesti vain päätteitä inet, kolumbus, welho (arvailen vain) tai muuta vastaavaa?

Onneksi en yrittänyt maksaa mitään.

Noh, vakavasti ottaen. Esimerkiksi Tietoja koneesta kirjoittaa sinänsä ihan kiinnostavasti Sammon käyttämän tekniikan ongelmakohdista, ja olen vähän itsekin tässä miettinyt, että jos ei systeemi suoranaisesti ole rikki, miksi se pitää vaihtaa täysin uuteen? Suurin riski kuitenkin on edelleen siinä koneen ja tuolin selkänojan välissä eikä ohjelmistoissa ennen tai nyt.

Niin tai näin, itse systeemi käyttöliittymältään vaikuttaa silti suhteellisen fiksulta. Tai ainakin paremmalta kuin entinen. Tosin ei niin paljon paremmalta etteikö takaraivossa hilluisi se ihmettelijä kailottamassa, että eikö näitä uudistuksia olisi vanhallakin systeemillä voinut toteuttaa.

Ja tärkein kuitenkin puuttuu edelleen: saldontarkistusmahdollisuus ilman avainkorttia. Olisko se muka tosiaan ollut niin vaikeata ja tietoturvatonta? Jos kerran tossa avainkorttiluvun kyselyruudussa osataan kertoa mulle milloin viimeksi käytin verkkopankkia ja kuinka hemmetin vähän mulla niitä turvalukuja kortilla on jäljellä, niin eikö vehjes perkele voisi armollisesti kertoa mulle myös tilini saldoa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kriisipuuro