Tulipa sitten käytyä George Michaelin konsertissa. Ajatuksena todella hämärä juttu, koska aktiivinen Yrjömiihkalin kuunteluaikakauteni rajoittui jonnekin ala-asteikään, enkä ollut mikään hirmufani edes silloin.
Ja silti. Sanottiin miehestä mitä tahansa, ja käyttäytyi se julkisesti miten pellesti tahansa, niin ei siitä pääse yli eikä ympäri, että mies on esiintyjä luojan armosta, ja ääni kantaa edelleen - livenäkin. Samaa ei voi sanoa monestakaan nykypäivän teinitähdestä, jotka kuulostavat kyllä hyvältä levyillä, mutta livetilanne paljastaa karun totuuden. Herra Yorgos Panayuotou oli aivan loistovedossa ja laulua oli mukava kuulla riippumatta siitä pitääkö biisejä yhdentekevinä vai ei.
En omista ainuttakaan George Michaelin soolotuotosta, enkä varmaan jatkossakaan moisia omista. Silti nuo hitit tuntee, ja on sanottava että miehen uudemmassakin tuotannossa on tietty tenho. Kun sekametelisoppa vielä kruunataan muutamalla vanhalla Wham-standardilla (kuitenkaan rääkkäämättä meitä niillä kaikkein ilmeisimmillä rallatuksilla), niin siinä on vähemmänkin fanin helppo panna silmät kiinni, ruveta keinuttamaan lantiota ja kuvitella olevansa jälleen varhaisteini (mahdollisesti myös hoikka ja kaunis, mutta ei pakollista). Se on ihan mieltä tervehdyttävä fiilis.
Silmänruokaakin oli muille kuin homoille, sillä lavarakennelma oli sangen kätsy. Lavan keskiosassa, sekä lattiassa että seinällä, oli yhtenäinen samanlainen ledi-taimikälie-seinätsydeemi kuin esimerkiksi Euroviisuissa, ja sillä pyöri milloin mitäkin hienoa visuaalia.
Lisäksi näimme myös kun George Bushilta otettiin suihin. Mikäs sen mukavampaa.
Kaikien puolin yllättävän mukava kokemus, vaikka en odottanut keikalta yhtään mitään. Tai ehkäpä juuri siksi olikin helppo saada hyvät fiilikset. Ozzy hävisi nyt kyllä tässä mun "testataan outoja juttuja"-konserttikäyntikokeilussani Ykä-Mikalle ihan selkeästi.
Lisäksi sain kollegan usutettua Tuska-festareiden päättäjäisbileisiin vaaleanpunaisessa mekossa. Se jos jokin on rock toisin kuin ne tuhannet, toisiaan muistuttavat, kalpeat, liimalettiset mustapaidat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti