keskiviikko 25. heinäkuuta 2007

Simponit


Tuli nähtyä ohimennen Simpsons-leffa. Olin ihan yllättynyt miten kivasti se kantoi lähes loppuun saakka.

Mutta nyt sen nähneenä on edelleen ja varsinkin ihmeteltevä, että mitähän tuosta joku seitsemänvuotias oikein saa irti. Paitsi ainaiset ilot Nelson Muntzin haa-haasta. Riittääkö se, että hahmot ovat "hassuja". Viihtyykö se vekara siinä vieressä kun aikuiset höröttävät asioille, joita lapsi ei millään voi vielä ymmärtää? Viihtyykö aikuinen, jos sen pitää olla koko ajan selittämässä lapselle gageja, joita todella ymmärtääkseen pitää olla takana parin vuosikymmenen ajalta ymmärtämystä niin amerikkalaisesta kulttuurista kuin pop-kulttuurista yleensä.

Se, että leffa on K-7 (jenkeissä kuitenkin PG-13) ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se olisi sen ikäiselle ymmärrettävä ja viihdyttävä. Sama pätee esimerkiksi peleihin. Monissa söpöstelyissä ja siisteissä peleissä PEGI-suositus on 3-vuotiaista ylöspäin, vaikka peli itsessään on esimerkiski kuusivuotiaalle vielä aivan liian käsittämätön ja/tai liian vaikea. Ikärajoja pitäisi ruveta luokittelemaan laveammin, esimerkiksi osa-alueittain niin, että jokaisella osa-alueella olisi ikäraja-arvio sen lisäksi että elokuvalla on joku yhdellä luvulla esitetty ikärajoitus.

Melkein tekisi mieli testata ja viedä Poika katsomaan noi Simpsonit. Silläkin uhalla, että saan dubbauksesta näppylöitä.

Simpsonit muuten kulkevat meillä nykyään töissä nimellä Simponit (suomalaisittain), tai "tö simpouniis" (vrt. the Sopranos). Joskus nolot mokat (lehdessä asti, kissankorkuisilla kirjaimilla) muuttuvat osaksi elävää kieltä :-)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kriisipuuro