Keskiyön jännitysnäytelmä

Lukuisista taksiblogeista viisastuneena tuntuu suorastaan pahalta (ja
vainoharhaiselta) tilittää itselle epämieluista taksimatkaa.

Pakko kuitenkin on.


Työpäivä venyi reippaasti päälle kellon ympäri, ja oli uupuneena pakko
tilata taksi. Yhdentoista maissa tiistai-iltana niitä ei keskustassa
juuri tarvitse odotella.

Mutta, ensinnäkään asiakassuhde ei
ala hyvin jos turvavyön kanssa räplätessäni kuski kysyy mairealla
äänellä "pitääkö taksisedän tulla auttamaan".

Seuraavaksi
lähtee ajamaan kohti länttä niin päistikkaa väärään suuntaan, että
mielessäni käy kusetuksen yritys. Helsingissä ei juuri yritetä
kusettaa, mutta ei se aivan tavatontakaan ole.

Tänne itäiseen
Helsinkiin on mahdollista kaartaa Tehtaankadun kupeesta noin
puolentusinasta kohdasta, eikä Mechelininkadun kautta ole mitään syytä
tai järkeä kiertää. Bussin kökkiminen kaksi sekuntia risteyksessä heti
matkan alkuvaiheessa on lievästi huono tekosyy lähteä kilometritolkulla
väärään suuntaan.

Tarjoutuu sentään huomauttaessa itse sammuttamaan mittarin hetkeksi.


Taksi tuoksuu omituiselle - epämiellyttävälle. Ummehtuneelle. Ehkä se
ei yrittänytkään kusettaa, vaan on vetänyt tötsyjä takapenkillä koko
alkuillan. Tai sitten sillä on raato takakontissa

Kuski tasapainoilee liian tunkeilevien kysymysten rajoilla ja äänensävy on epämiellyttävän lipevänhäilyvä.


Harmitti, että oli tullut annettua saman tien tarkka osoite. Olisin
muuten voinut jäädä pois kyydistä vaikka lähimmällä huoltamolla. Tyyppi
oli jotenkin niin "creepy", että ajatus siitä, että osoitteeni on
sellaisen tiedossa ei tunnu yhtään kivalta.

Onneksi on aidattu ja vartioitu piha ja poliisit viettävät yönsä munkkikahveella tuossa näköetäisyydellä.


Onneksi myös onnistuin pysymään kohteliaana ja asiallisena. Sillä
hävettää, jos se olikin vain tavallisen sosiaalisesti lahjaton tyyppi,
joka on muuten vain elämästä niin pihalla, että ihan vilipittömästi
valitsee reitit päin honkia ja puhuu himmeästi. Hävettäisi vielä
enemmän, jos olisin ruvennut rähisemään.

Toisaalta,
epäilyttäville tyypeille ei ylipäätänsä kannata rähistä. Ikävimmässä
tapauksessa jos niillä ei vielä ollut sitä raatoa takakontissaan, niin
pian olisi saattanut olla.