Hoetli Bayblon

Luen varsin vähän käännöskirjallisuutta. En olisi varmaan Hotelli Babyloniakaan lukenut suomeksi, ellei käännösversiota olisi varta vasten nakattu kouraani.



Kirja sinänsä on ihan viihdyttävä. Herkullisia faktoja
hienostohotellien arkipäivästä ja starojen omituisuuksia. Tuplavuoroon
joutuvan vastaanottovirkailijan silmin kerrottu tarina kattaa yhden
vuorokauden verran tapahtumia, jotka on puffikannen mukaan kerätty
anonyymin alan konkarin kymmenen vuoden uran varrelta. Hauskaa
ajantappoa.



Mutta käännös. Voi äky. Readme.fi:n kustantama julkaisu on ilmeisesti
ollut kiire panna pihalle - ja halvalla. Käännös on, jos ei nyt aivan
surkea Bauhaus-manuaali,
niin vähintäänkin ärsyttävä. On ikävää, kun lukiessa kirjasta jää
viimeistelemätön olo. Kyse ei ole pelkästään huonosta kielestä ja
käännöskukkasista, vaan myös lyöntivirheiden määrä on suuri.



Yleensä kiroilen mainoskanavien tv-ohjelmien kääntäjien kädettömyyttä -
varsinkin Subtv:n (pitävätkö ne kääntäjiään kanalahäkeissä vedellä ja
leivällä, vai mistä on kyse?) - ja ajatus siitä, että sama ilmiö
hiipisi kirjoihin tuntuu ikävältä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on
tullut luettua ehkä viisi käännösromaania, joten en itse osaa lainkaan
sanoa ovatko kirjojen käännökset huonontuneet ihan yleisesti, vai
osuiko kouraan onneton poikkeus. Toivottavasti poikkeus.



p.s. Kappas, kirjan innoittamana on tehty kahdeksanosainen brittidraama, ja näemmä jatkoakin on luvassa.