tiistai 25. huhtikuuta 2006

Olet sitoutunut lukemaan tämän loppuun


Yhteiskunta on kummallinen paikka.



Esimerkiksi hurskaasti tuomitaan se, kuinka ihmisparat joutuvat olemaan
pätkätöissä, mutta silti mitään ei tehdä näiden raukkojen eläinolojen
parantamiseksi. Parantaminen ei ole välttämättä sitä, että pyritään
muuttamaan pätkätyöt vakituiseksi. On aloja, joissa pätkätyöläisyys on
täysin ymmärrettävä, vaikkakin ikävä kuvio. Parantaminen kuitenkin
olisi esimerkiksi sitä, että erilaiset julkisten ja yksityisten tahojen
tarjoamat palvelut ottaisivat huomioon sen, että yhä useampi ei pysty
sitoutumaan jonkin asian maksajaksi vuosiksi eteenpäin.



Ennenhän se oli vain asunto- ja autolainat, joita pätkätyöläinen ei
ylipäätänsä edes saanut. Nyt kestoajattelu on levinnyt raivostuttavaan
moneen suuntaan.



Monissa tapauksissa vuosikausien sopimusorjaksi ryhtyminen ei tuo
mitään huomattavaa etua "yksittäiskappaleostosteluun" verrattuna, mutta
poikkeuksia on, ja juuri aika ikävissä asioissa. Ikävimpiä poikkeuskia
ovat tietysti ne, joissa palvelu saattaa täysin jäädä saamatta, ellei
ole mahdollisuutta sitoutua vuosiksi eteenpäin.



Esimerkiksi vuokra-asumisessa on viime aikoina yleistynyt se, että
vuokrasopimus tehdään vähintään vuodeksi-pariksi kerrallaan. Mistä
pätkätyöläinen tietää onko hän enää vuoden päästä maisemissa?



Kuntosalit kyykyttävät vuosisopimuksilla, eivätkä välttämättä tarjoa
yksittäiskertakäyntejä tai "sarjalippuja" lainkaan. Tai jos tarjoavat,
niin ne ovat huomattavan kalliita. 

Joitakin saattaa tietysti naurattaa että valitetaan kuntosalista, kun
ulkona lenkkeily on ilmaista. Mutta moni pätkätyöläinen joutuu pitämään
myös ulkonäöstään ja yleiskunnostaan ihan eri tavalla huolta kuin
"varman päällä" istuva vakituistyöläinen, eikä töiltä jäävä aika
välttämättä ole se turvallisin tai muutenkaan otollisen lenkkeilyaika.



Puhelinyhtiöiden kytkysysteemeistä ei varmaan tarvitse edes ruveta jorisemaan.



Hiljaa pienessä mielessäni tässä vain odotan milloin julkiset palvelut lähtevät leikkiin mukaan.



En yhtään yllättyisi, jos esimerkiksi HKL päättäisi supistaa
lippukautensa vuosilippuun ja kertalippuun, jonka hinnan se tietysti
nostaisi pilviin. Vuosilippu olisi edelleen huokeahko, mutta
kertaostoksena iso potti ja tietysti olemisestaan ja elämisestään
epävarmalle pätkäläiselle mahdoton hankinta.



Samaan sitoutumisperiaatteeseen sopisi varmaan hyvin myös
terveydenhuolto. Kyllä ne pian sen keksii "palveluiden parantamisen"
nimessä, että vaikka viiden vuoden osamaksudiilillä pääsee varmemmin
kuukauden sisällä lääkärille. Maksuaika tietysti aina nollautuu alkuun,
jos muuttaa piiristä toiseen.



Tietullit tietysti tulisivat pääsisääntuloväylille. Alempaa hintaa tai
ilmaisuutta nauttivat tietysti ne, jotka sitoutuvat asumaan Helsingissä
seuraavat 10 vuotta.



Ennen kuin ryhdyn ihan villiksi, niin voisin mennä syömään
lintuinfluenssan mukavasti halventamaa kanafilettä. Ruokaa sentään saa
vielä ilman pakollista 30 vuoden diilillä tehtävää
etubonusplussakorttipakettitiliä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kriisipuuro