Elän siis etsin

Odottelin viime yönä silmät ristissä unta ja kanavasurffasin ankarasti.
Jäin hetkeksi kiinni Discoveryn dokkariin, jossa ihan fiksun oloiset
poitsut kuluttivat aikaa ja rahaa Atlantiksen etsimiseen.


Aika monet muutkin ovat pyhittäneet elämänsä vajonneen mantereen, Nooan
arkin, Graalin jne. etsimiseen. Onhan sekin toki sisältöä elämään. Jäin
miettimään, että muuttuisiko maailma millään lailla, jos joku
todellakin aukottomin todistein löytää Atlantiksen? Siis muuttaisi
maailmaa siinä mielessä, että käsitteistö muuttuisi tai suhtautuminen
joitain asioita kohtaan muuttuisivat - tyyliin Kinseyn raportti,
rock-musiikki, e-pilleri jne...

Verkkokalvoille pärähtää
elävästi kuva Kadonneen aarteen metsästäjien loppukohtauksesta, jossa
liiton arkki haudataan unoduksiin valtion salaiseen, massiiviseen
varastoon. Tuskin näin kävisi Atlantiksen kohdalla, tai minkään
historiallisen jäännöksen kanssa. Mutta muuttaisiko se maailmaa?
Muuttaisiko minkään ikiaikaisen myytin osoittaminen todeksi maailmaa?
Jos Atlantis ei olisi riittävä, niin mikä olisi? Graali? Nooan arkki?
Liiton arkki?

Uskonnollisten artefaktien löytyminen saattaisi
ehkä maailmaa muuttaakin, mutta ei välttämättä parempaan suuntaan.
Tuskinpa tuottaisi paljon hyvää mieltä muissa uskonnoissa, jos
esimerkiksi kristityt voisivat panna Graalin näytteille ja
kollektiivisesti tuuletella "njännänjnää, me ollaan oikeassaaa". Tai
Torinon käärinliina, jos se ei olisikaan väärennös? Tai Nooan arkki ...
tai Liiton arkki - ne kelpaisivat kai juutalaisillekin...


Mutta jos jätetään pois uskonnolliset myytit, jääkö jäljelle mitään
sellaista, jonka selviäminen kiinnostaisi koko maailmaa... joka
mahdollisesti jopa muuttaisi maailmaa jollain tapaa? Onko kyynisessä
nykymaailmassa enää sijaa suurten arvoituksen ratkeamisille niin, että
se sykähdyttäisi kaikkia... niin että ratkeamiseen jopa uskottaisiin
eittämättömien todisteiden edessä?

Ja jos palataan takaisin
pieneen ihmiseen. Nämä Atlantista etsivät nuorukaiset, tai vaikkapa
Graalille ikänsä pyhittänyt historioitsija, mitä heille tapahtuisi, jos
he lopultakin onnistuisivat? Uskoisivatko he sitä edes itsekään? Mitä
tapahtuu varsinkin vanhalle miehelle, jonka elämän on täyttänyt vain
yksi asia, ja sitten se asia onkin siinä, ja vuosikausien etsintätouhua
ei enää ole?