Näin joulun jälkeisenä aikana huomaa yllättäen kaipaavansa yhtä asiaa. Nimittäin sunnuntaisia kauppojen aukioloja. Launtaisin olisi raskaan työviikon jälkeen älyttömän mukavaa vain nukkua myöhään ja lööbailla pyjamassa koko päivän, muta ei onnistu ei.
Pakko raahautua ennen kuutta kauppaan. Ja koska on tuota perhettä, tarkoittaa se raahautumista vähän isompaan keskukseen kuin kulma-Alepaan.
Voi kun voisi lykätä huomiselle. Kuukausi sitten vielä pystyi. Perhana. Oispa aina joulu.
lauantai 4. helmikuuta 2006
Oispa aina joulu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti