lauantai 11. helmikuuta 2006

McSynttärit


Lapsi täytti viisi vuotta. Viisivuotiasta ei voi enää juhlia pelkästään
suvun aikuisten kesken, vaan lastenkutsut on aika pakollinen juttu.


Ongelmana on ollut se, että tilaa ei oikein ole. Ei täällä polvet
suussa asuta, mutta tusinaa temmeltävää esikouluikäistä tänne ei oikein
saa millään ilman että väkisinkin jotain menee rikki tai jollekulle
tulee pipi.

Siispä tänään huomasin tehneeni sen, mihin en
kuvitellut ikinä "alentuvani". Kannoin rahani monikansalliseen,
kultaisilla kaarilla koristeltuun riistoketjuun, eli järjestin
pojalleni lastenkutsut mäkkärillä. Morgan Spurlock on paheksunut
nimenomaan purilaisyhtiöiden taktiikkaa houkutella perheen pienimmät
hampurilaiskoukkuun tarjoamalla positiivisia hampurilaiskokemuksia
esimerkiksi juuri lastenkutsumahdollisuuden ja erilaisten
leikkipaikkojen avulla.

Valveutunut ihminen minussa häpeää,
ja silti on pakko sanoa, että olipas todella nastat kutsut. Tyttö, joka
lapsikatrasta viihdytti kutsujen ajan oli erittäin mukava ja asiansa
osaava, ja tarjoomukset olivat tietenkin kaikille lapsille mieleen.
Lisäksi jotain jäi käteen kaikille muillekin, ei vain päivänsankarille,
eli Happy Meal -leluissa ei kitsasteltu, ja piirtämistä ja muuta puuhaa
oli riittämiin. Ja perhe säästyi sotkulta ja etukäteistohinalta.


Ostin nyt sitten mäkkäriltä itselleni vuoden lisäaikaa. Ensi vuonna
olen jälleen saman edessä: miten järjestää kutsut niin, että penskoja
voisi kuitenkin kutsua vähintään sen kymmenen, eikä tarvitsisi pelätä
huushollin irtaimiston tai vieraiden hyvinvoinnin puolesta.
Mäkkärikortti on nyt käytetty, toistaa sitä ei enää voi.

APUA!!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kriisipuuro