Vihaan tiskaamista yli kaiken. Lopulta mittani täyttyi ja tein antiekoteon ja kävin ostamassa astianpesukoneen (Siemens). Koska liki yhdeksänvuotiaan pyykinpesukoneen rumpu on ilmeisesti kiero tai muuten kone on kakkana, ja sillä on pesty vaatteita viimeiset kolme kuukautta ilman linkousta, mukaan tarttui myös pieni päältä ladattava Whirlpool. Turva-altaineen koko lasku oli sellaiset 700 eukkoa ja vähän kuljetuskuluja päälle.
Olin etukäteen ehtinyt stressata vanhan pesukoneen poisvientiä, sillä erilaisilla liikkeillä tuntuu olevan mitä kiharaisimpia käytäntöjä pois kuljetuksessa, ja hintahaitari saattaa venyä yli viiteenkinkymmeneen euroon. Kaikkinensa kustannan poisviennistä kympin. Erittäin jees.
Enkä joutunut tinkimään kuin pesukoneen linkousmäärässä. Toisaalta jos haluaa pienen koneen, niin niiden linkousluokitukset ovat väkisinkin pienet. Sitä paitsi mitä ihmeen väliä onko se kosteusprosentti 50 vai 70? Märkä se on joka tapauksessa. Ja jos linkoamattomatkin pyykit kuivuvat sisätiloissa 12 tunnissa, niin se riittää. Uusi kone on viidelle kilolle pyykkiä, entinen kone kolmelle... Uusi kone on kuitenkin puolet pienempi kuin vanha. Jännää.
Oletan että tulen rakastumaan astianpesukoneeseen ja torjumaan kaikki eko-omatuntoilijat sillä että se on sentään AAA-luokan kone. Nih! Onpahan keittiö vihdoinkin siisti pitempiäkin aikoja kuin vuorokauden kerrallaan.
Keittiö on mielikuva-asiana mielenkiintoinen paikka. Muuttaessa uuteen asuntoon on yleensä huomattavasti helpompi olla, jos saa keittiön heti kättelyssä kuntoon. Siis vaikka olkkari ja makkarit pursuilisivat vielä muuttolaatikoita ja jätesäkkejä, niin reilassa oleva keittiö pelastaa kaiken. Sama se on normaalissa päivittäiselämässäkin. Vaikka muun kämppä on rempsallaan, niin siisti keittiö pitää mielenterveyden kohdillaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti