maanantai 12. tammikuuta 2009

Kuluta niin että lompakko vinkuu


Facebookini pursuilee Älä kuluta -kutsuista. Nyt on kuulkaa niin, että vaikka Matti Vanhanen onkin todellisuudesta irtaantunut pullamössömies maaseudulta, niin tällä kertaa on herra uuniperunan kanssa oltava samaa mieltä: kyllä kulutan.

Kulutan niin maan perkeleesti, ja kulutan sitten vaikka teidän puolestanne. Jos paska osuu tuulettimeen, niin siinähän sitten syydätte säästettyjä rahojanne elämiseen. Minä sen sijaan lisäksi viihdyn kaikkien niiden kulutushyödykkeiden kanssa, jotka minulla on ja joita teillä ole, koska minä myös käytin rahojani enkä vain tunkenut niitä sukan varteen.

Sitten kun teillä menee työpaikka, niin siinähän kärvistelette katkerina ja synkeinä, kun olette ensin niska limassa paahtaneet kiitoksetta hommia ja nukkuneet lomat ja viikonloput väsymystä ettekä ole uskaltaneet rahan menon pelossa mennä mihinkään tuulettumaan. Minä sentään muistelen edes niitä mukavia matkoja, joita en jättänyt väliin vaan röyhkeästi tuhlasin ja tankkasin henkisiä akkuja.

Kukin tavallaan. Yhdet panee piiloon rahaa, minä panen piiloon vähän mielenterveyttä. Paskoista ajoista selviää paljon helpommin, kun ei ole jo valmiiksi katkera.

Ja jos siinä sivussa jollain kodinkonemyyjällä ja Alepan kassalla on kulutukseni ansiosta työpaikka vielä huomennakin, niin onhan se toki iso bonus. Enimmäkseen huolenpidon kohteena on kuitenkin se oma napa - ja niin on kyllä teillä rahan panttaajillakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kriisipuuro