lauantai 28. kesäkuuta 2008

Money talks and it's the only sound that counts


Olipas hyvä päivä. Sain riisto-Nortonin korvattua huokealla Avast!illa, kiitos kaikille vinkistä!

Lisäksi koin suuren ilofiiliksen, kun Microsoft sai vihdoinkin aikaiseksi Xbox360:n DRM-työkalun, jolla saa rekisteröityä vaihtoon menneen vanhan konsolin aikana ostetut marketplacen pelit uudelle konsolille niin, että pelit ovat jälleen myös kaikkien muidenkin konsolin käyttäjien käytössä eivätkä vain pelin alun perin ostaneen tunnuksen ilona.

Suurempi riemu oli se, että homma myös toimi ilman ongelmia. Jotenkin sitä suhtautuu näihin juttuihin aina niin skeptisesti, että salaa odotti konsolin menevän juntturaan tai pelien uudelleenrekisteröinnin vain muuten menevän jotenkin pieleen serveripäässä.

Noh, rehellisyyden nimissä, onhan se työkalu varsinainen purkkaviritys siinä mielessä, että jokaisen pelin ja failin joutuu käymään konsolilla yksi kerrallaan läpi ja "latamaan uudelleen". Onneksi on vain 20-gigainen levy piripinnassa. Sääliksi käy niitä, jotka ovat tunkeneet 120-gigaisen täyteen. Tosin ei siellä lataushistoriassa oikeasti ollut uudelleenladattavaa kuin kaikki maksullinen tauhka, joten tuhannen tittelin urakka kutistui oikeasti murto-osaan siitä.

Toinen kludge-piirre työkalussa on se, että sitä ei voi käyttää kuin kerran vuodessa. Entäs ne, joilla on niin paska tuuri, että rakkine hajoaa vaihtokuntoon alle siinä ajassa? En pidä tilannetta edes mitenkään kovin epätodennäköisenä.

Ei kuitenkaan mennyt päivä ihan täysin putkeen, eli lannistuin pikkaisen Soneran iPhone-hinnoittelumallista. Mitä infernaalista paskaa. Pahimmillaan fooni maksaa käyttäjälleen yli kaksi tonnia. Eivätkä mitkään tarjotut valmisratkaisut sisällä rajatonta tietoliikennöintiä. Ratkaisu on käsittämätön, kun miettii että operaattorit kauppaavat suhteellisen halvalla erillisiä rajattoman liikennöinnin paketteja.

Ja jos sulattaisikin sen, että fooni on kallis, niin en nyt vain yksinkertaisesti sulata pakkokytkyä. Ymmärrän kyllä, että jengiä houkutellaan asiakkaiksi kauppaamalla puhelimia normaalia halvemmilla hinnoilla siitä hyvästä, että sitoutetaan ne asiakkaiksi. Mutta sitä en hyväksy, että vaikka olisin valmis maksamaan koko hinnan kerralla, en siltikään saa puhelinta ilman liittymää - ja simmilukkoa. Eikö tuo nyt mene jo härskiydessään määräävän markkina-aseman väärinkäytön puolelle? Tulee mieleen surullisen kuuluisa tapaus Windows & pakko-IE.

Tero jo ennusti tulevaa iPhone-häkkeröintibuumia. Tästä tulee vielä hauskaa.

Odotan myös mielenkiinnolla mitä Verkkokauppa myy, jos loppujen lopuksi myy mitään. Heiltä löytyy edelleenkin iPhonelle tuotesivut, mutta ei hinnoittelua tai muutakaan saatavuusdataa. Jos sieltä lopulta irtoaa ifooneja ilman pakkokytkyä, niin veikkaanpa, että Soneralla tulee olemaan työ ja tuska saada meidät (henkisesti) nuoret teknonörtit ja muut homoludensit jallitettua asiakkaikseen.

Minähän siis toki olen jo valmiiksi Soneran asiakas, mutta ei se paheksuntaani vähennä lainkaan. Sitä paitsi käyttäisin potentiaalisessa foonissa kuitenkin päivisin työsuhde-simmiä, jotta kuulen musiikin pauhaamisen keskelle, kun puhelu tulee.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kriisipuuro