torstai 17. heinäkuuta 2008

Big spender


Menin sitten eilen ostamaan kalsareita ja rintsikoita. Anttilassa minut toivottivat tervetulleiksi lukuisat ale-kyltit siellä sun täällä. Sekosin.

Minulla on nyt sitten puupohjaiset pistokkaat (ih-ku!), kiva farkkuhame, punainen teepaita (olen alkanut todella pitää punaisesta) ja vaaleanoliivi printtipitkähihainen, joka on niin hengähdyksenohut, että selkämakkaroita hävettää (mutta se oli halpa).

No, ostin kyllä tissiliivejäkin, järkeviä sellaisia. Mutta kalsarit on Hello Kittyt. Ihan kiusallaan.

Rynnäspanssareista on todettava, että alan tästä lähin suosimaan kaarituettomia ja toppauskupittomia malleja entistä enemmän. Meillä kookasvarustuksellisille on nimittäin yleensä tarjolla suhteellisen laadutonta liivivalikoimaa huokeassa hintaosastossa, ainakin jos meinaa saada muotoilut kupit ja kaaret ja ehkä kivan värinkin siihen kaupanpäälle. Olkahihnat ovat yleensä kengännauhan ohuet ja rinnanalusnauha niin löysä ja kapea ritsa, että liivien ennestäänkin lähes olematon ryhti katoaa muutaman pidon jälkeen.

Sen sijaan pullealle puskurille löytyi hyviä, tukevia Swegmarkin kaarituettomia ja toppaamattomia malleja parikin kappaletta, eikä tarvinnut turvautua edes mihinkään Sloggin urheiluliiviällötyksiin. Eikä tarvinnut lähteä Triumphin tai Gossardin hintaluokkaan lainkaan saadakseen myös kunnon leveän rinnanalusnauhaosan ja leveät olkaimet. Swegmarkin muistan mallina myös äitysajoiltani, valmistavat myös imetysliivejä (oikein mukavat olivat) ja ilmeisesti palvelevat myös rintaproteesinaisia.

Topatuissa tai kovakuppisissa rintaliiveissä on muuten lisäksi se huono puoli, että varsinkin näin kesäisin ne hiostavat ihan pirusti. Eikä ne kaarituetkaan sitä hiostamista yhtään vähennä. Ja väittää miesväki vähän sellaistakin, että ainakin muotoillut kupit on ihan peppulista - näyttää hyvältä, mutta tuntuu pahalta. Näppituntumaan on hyvä luottaa.

Graniitti-Anttilan alemeningistä sen kyllä haluaisin sanoa, että on kyllä harvinaisen sekavasti esillä aletuotteet. Vieri vieressä alea ja uutta mallistoa niin, että on välillä täysin mahdotonta päätellä että oliko tuote alennuksessa vai ei.

Esimerkiksi tissiliiviosastolla oli Swegmarkeja kahdessa eri hyllyssä. Toisen, pienen, hyllyn päällä oli ilmoitus erästä Swegmark-liivialea, joten järki sanoo, että ne siinä pikkuhyllyssä ovat niitä aletutoteita. No eivät olleet, itse asiassa aletuotetta ei ollut koko puodissa tarjolla lainkaan. Sain liiveistä kuitenkin alet täysin ilman happaman naaman näyttämistäkin, koska olivat myyjät ilmeisesti itsekin jo tajunneet tilanteen harhaanjohtavuuden. Myös hame oli epä-ale, vaikka olisin vielä siellä hyllyllä voinut vaikka vannoa, että sen yläpuolella oli ale-kyltti. No, ei se kyllä normaalihintaisenakaan mikään kallis ollut, joten olkoon.

Ja sitten tähän loppuun muotipoliisista päivää:

Olen tänä kesänä lukenut erinäisistä akkainlehdistä pukeutumisvinkkejä myös meille tukeville naisille, ja niissä on muun muassa ylistetty kuinka siro pieni korkokenkä keventää läskimooseksen yleisilmettä kummasti.  Kerronpa teille salaisuuden: ei muuten, vittu, kevennä. Älkää uskoko kenkävalmistajien hypettämiä muotidiletantteja, jotka ilmeisesti mainostavat näitä harhakuvitelmia ilmaisten korruptio-Blahnikien toivossa.

Sinä ja minä massava ihminen, tässä kylmä totuus: siroissa ohutkorkoisissa rimpuloissa näytät hammastikuilla tasapainoilevalta lihapullalta. Lisäksi olet vaarallinen ympäristöllesi, kun rojautat sillä stiletilläsi ja kaskelottimassallasi jonkun jalkapöydästä läpi katuporan tuhovoimalla.

Jätä katuporaus hyvärakenteisille ja ruskettuneille miesmalleille ja suosi tolppaa, mielellään jopa kiilaa. Myös hehtaaripohkeesi kiittävät, kun lakkaat leikkimästä friikkisirkuksen tasapainotaiteilijaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kriisipuuro