On ihan mielenkiintoista bailata Messukeskuksen tyyppisessä paikassa. On kovin avaraa, ja Pleikkarin DigiExpo-setti soveltui hengailuun tosi hyvin. Hitsi, olispa joskus messarissa vaikka ravet.Bileet järjesti siis Pleikkarin porukka, ja vaikka tällä kertaa ei ollut tarjolla esimerkiksi live-seksiä, niin kylläkin itseään lävisteleviä ja letkuja nenään työntäviä setiä.
Koska jostain syystä saan yökötysreaktion letkun työntämisestä nenään, siirryin takavasemmalle ja löysin muun muassa Kari Haakanan pelaamasta penskojen buzzeripeliä. Yritti selittää, ettei hänkään oikein itsensä mutiloinnista piittaa, mutta veikkaan, että blogosfäärin herra Reisi oli vain huomannut tilaisuutensa tulleen ja mennyt pelaamaan Monstereita ilman, että jää siitä kiinni. Hah!
Emme keskustelleet asiasta sen enempää, sillä jo aikaisemmin olimme todenneet, että näin Facebook-aikakaudella ihmisten ei enää tarvitse jutella kuulumisistaan, vaan voi keskittyä entistä paremmin kaljanjuontiin. Jos on aivan pakko sanoa jotain, niin onneksi on aina Facebookin mobiili-implementaatio.
Mutiloinnin jälkeen lauloi Jenni Vartiainen. Kiitos tästä. Olen kyllä ollut hämärästi tietoinen Jennin soolourasta, eikä joku Voicella pyörinyt biisi ole pahalta kuulostanut. Livetilanteessa kuitenkin liikutuin siitä, miten hyvä Jenni todella on. Nättiä tunnelmallista settiä ja hieno ääni tytöllä. Miksi Jenni oli pukeutunut oudonvärisiin silkkihuiveihin, sitä en ihan kässännyt, mutta taisinkin olla vähän juopunut.
Sitten tulin kotiin, tein leipiä ja sammuin sohvalle. En muista olenko itse syönyt leivät, vai ovatko ne menneet koiran suihin. Toivon mukaan olen käyttäytynyt hyvin ennen kotiintuloani.
Kun lopulta heräsin aamulla, eli neljältä iltapäivällä, olo oli todella hutera ja ulkona oli lunta sekä Heli-keijuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti