Huorrrah?

Sain postia, jossa itsetuntoani voideltiin kehuilla hyvästä kirjoittamisesta - siispä tule meidän blogipalveluumme, suuren suomalaisen iltapäivälehden alaisuuteen. Saa 1,2 miljoonaa potentiaalista lukijaa ja tienaa rahaa ehkä jopa 15 000 euroa vuodessa.

Tässäkö on vanhanaikaisuuteni ja nurkkakuntaisuuteni merkki? Ensimmäinen reaktioni oli: huoranako se pitää? Hieman asiaa ajateltuani toinen ajatukseni oli: huoranako se pitää?

Ajatus blogaamisesta varsinkin mainosrahojen takia on täysin vieras. Ajatus 1,2 miljoonasta potentiaalisesta lukijasta on melkein vieraampi. Olen toki ilolla katsonut, että täällä on viimeisen kolmen kuukauden aikana lapannut porukkaa melkein enemmän kuin edellisenä 8 kuukautena yhteensä. Lämmittäähän se, että kun todella haluaa tarjota jotain kivaa, se myös porukalle kelpaa.

Mutta noin muuten, silloin kun haircuttaan ja marisen syyskylmistä ja tyhmistä tädeistä metrossa, miksi minun pitäisi tyrkyttää sitä potentiaaliselle 1,2 miljoonalle lukijalle?

Olenko vain outo, vai vanhanaikainen? Jotenkin edes potentiaalisesta rahasta blogaaminen tuntuu heti työltä, koska olen tottunut siihen, että rahaa kuuluu saada vain työllä (tai lotosta). Enkä halua että tämä on työtäni. Luulen, että ette tekään, olemassa olevat lukijat, tätä silloin enää edes arvostaisi.