Arse!

Koti-Tourette. Koti-Touretteksi meillä nimitetään sitä, että aivan ei
mistään syystä saattaa ruveta hokemaan jotain epämääräistä. Erittäin
useasti hokema on jotain enemmän tai vähemmän tuhmaa, kuten esimerkiksi
sanan pippeli lallattelu Radetzky-marssin tahtiin. Onneksi perheemme ei
ole outo, Dyrokin on myöntänyt potevansa koti-Tourettea. Muiden uhrien olemassaolohan toki heti normalisoi koko asian. Mukavaa.

Koti-Tourettella on tietyt reunaehdot, se on oltava nimenomaan koti-Tourette.
Jos se leviää kodin ulkopuolelle, voi tulla noloja hetkiä. Muutaman
kerran koti-Tourette on tullut mukaan kotoa poistuessa ja ollut päällä
vielä mennessä hissillä alas. Siinä on nolo hymy herkässä, kun on
hölöttänyt (kilteimmillään) nonsenseä Dallas-tunnarin melodialla, ja
alhaalla hissiä on odottanut naapurintäti, joka on kuullut kaiken.
Toisaalta, naapurintäti on todennäköisesti kuullut
koti-Tourettekailotustamme ihan riittämiin myös seinänsä läpi.
Ihmisparka.

Sinänsä pakko nostaa hattua niille, jotka ovat
keksineet kieroja tapoja harrastaa koti-Tourettea hyväksytysti myös
kodin ulkopuolella - parhaimmassa tapauksessa kahmien touhustaan isot
tukut rahaa. Kyllä, näitä on. Fatboy Slim on erinomainen esimerkki. Tsekatkaa
vaikkapa levy You've Come a Long Way Baby, jos ette usko. Sen on sitä
ihtiään lähes läpi koko levyn. Kun saadaan aikaiseksi menevä biisi
hokemalla Fatboy Slim is fucking in heaven, fucking in, fucking in, fucking in heaven, ollaan koti-Tourette-taiteen ytimessä.