tiistai 15. toukokuuta 2012

Blogikeski-ikäinen muistelee


Oletteko muuten kuulleet, että joskus silloin kun Stonehenge rakennettiin, oli blogeja joissa ei puhutu muodista, kosmetiikasta ja kampauksista. Ihan totta. Muotiblogeja ei oikeastaan edes ollut. Lainkaan. Joku saattoi joskus jonkun räsyn Seppälästä ostaa ja epävarmana sitä esitellä: voiks tän laittaa firman pikkujouluihin, voiko ihan varmasti?



Blogikansa sai kollektiivisen verensyöksyn kun ensimmäiset käsityöblogit tekivät rynnäkkönsä silloiselle Blogilistalle, jota ei enää ole. Ainakaan minulle. Osoite kyllä vastaa, mutta kotona on mainostarroitettu zombi, joka imee ravintonsa 15-vuotiaista tyyliblogaajista.



Sama näkyy televisiossa, kun Yle teki sarjan blogaajien elämästä. Suurelle maailmalle ja etenkin medialle blogit ovat alustoja, joilla yli-ikäiset lapset toteuttavat barbie-leikkejään elävillä malleilla.



Ei ettäkö olisin mitenkään katkera. Kun ryhdyin blogaamaan, oli se jo breikkaamassa mainstreamin. Olin kaikkea muuta kuin UG. Nyt kun suuri yleisö on jo tuhonnut kaiken sen mistä blogaamisessa oli kyse, eikä lehdistökään enää ole raahaamassa meitä roviolle, olisikin ehkä oikea aika aloittaa jälleen.



Olisi kerrankin UG. Teinityttöjen helmojen takana piilossa.



Oho, se kuulosti vähän pedobearilta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kriisipuuro