Olen tässä monena päivänä yrittänyt blogata. Avannut tämän editoriruudun ja ajatellut että hei, nyt mä kirjoitan tästä ja tosta tosi tärkeestä jutusta. Sitten jokin keskeyttää ja olen varttia myöhemmin autuaasti unohtanut mistä piti kirjoittaa.
Pää on ihan pirstaleina. Ei se sinänsä stressaa, mutta sitä huomaa vain huvittuneena että lähimuisti on jotenkin aivan tohjona silleen valikoivasti. Työhommat kyllä sujuu. Olen itse asiassa vaihteeksi tosi iloinenkin, koska pyytämättä ja yllättäen sain vähän lisää kuukausittaiseen tilipussiin. Näin media-alan YT-aikoina se lienee harvinaista. Varsinkin meille, jotka vingutaan jatkuvasti että elämä on ihan perseestä, epistä ja väärin. Eihän se oikeasti ole, mutta vinkuminen ylläpitää mielenterveyttä vaikka onkin muiden korville rasittavaa.
Niin siitä pirstaloitumisesta. Minulla on viimeiseltä kahdelta viikolta muistikuvia lähinnä bussimatkoilta töihin ja töistä kotiin. Kaikki muu siinä välissä on aivan hämärää. Ja tosiaan, se ei huoleta minua, vaan huvittaa. Tajuan kirkkaan tietoisesti olevani loman tarpeessa, eikä siinä mitään, pianhan lomalle pääsen. Jos kertoisin jollekin työterveystädille, että kuljen sumussa koko ajan ja hajamielisyyksissäni unohtelen avaimiani kotiin, niin alkaisi varmaan palosireenit soida. En siis kerro.
Kun sortteeraan näitä pirstaleita, niin huvittavaa huomata mitä ne ovat. Esimerkiksi aina töihin mennessä bussi ajaa Albertinkadulla sijaitsevan riepuliikkeen ohi - ja joka kerran minua ottaa päähän, että liikkeen omistaja on nimennyt puljunsa boutigueksi. Geellä. Kuinkahan monta kertaa päivässä se saa kuulla siitä? Joko siitä on tullut tavaramerkki, jota ei enää edes voi vaihtaa oikeaksi?
Tällaisten ajatusten lisäksi olen muun muassa useaan otteeseen miettinyt, että mäkihyppääjä Harri Olli näyttää jotenkin sellaiselta vatsastapuhujan nukelta. Ihan niin kuin Nykänenkin. Johtuuko huomioni siitä, että tiedän kummankin olevan kuppiin päin kallellaan. Vai onko vatsastapuhujan nukelta näyttäminen jo aikainen indikaatio siitä, että potentiaali liialliseen kupin ottoon on voimakas?
Ja sitten meni pesukone lopullisesti rikki. Tai kyllä se pesee, mutta ei sillä pidä lingota, tai kone menee seinästä läpi. Olisikohan nyt se hetki, kun hankkisi uuden pesukoneen lisäksi myös astianpesukoneen? Nykyinen, lihaskäyttöinen astianpesukone on nyt taas makuuttanut likaisia lautasia keittiön tiskipöydälle aika pitkään.
Ainakin ostan kaksi lentolaukkua. Hakalaukusta. Tänään.
Enää kolme työpäivää loman alkuun. Täältä tullaan Mikki Hiiri, rakkaimpani! Koko ensi viikon uudistamme vanhaa suhdettamme, tuota rakkautta joka syttyi kaksi vuotta sitten viimeksi kohdattuamme. En ole unhoittanut sinua tai kaikkea sitä kallista ja tyhjänpäiväistä mielentyhjennysturismihupia mitä minulle edustat. Tuskin maltan odottaa, että voin tyhjentää kukkaroni kaikkiin niihin kauppoihin, jotka pitävät legendaasi yllä!
Mutta mitä helvettiä mä panen huomenna FIGMA-gaalaan päälleni? Kuka hemmetti on keksinyt, että pelinörtit pitää pukea juhlavaatteisiin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti