Whee!!!

Nintendo Wii! Nam! Nam nam nam!


Aamu digiexpossa antoi hyvän mielen joiltain osin. Wiin "taikasauva",
telkkarin kauko-ohjainta muistuttava pötkö on tosiaan juuri niin helppo
käyttää ja niin herkkä liikkelle kuin toivoa saattoi. Sen sijaan
taikasauvan kaveri, tattiohjaimellinen nunchak-lisäkikkare ei aivan
vakuuttanut. Lonksun oloinen kuin gamecuben peruspadin tatit konsanaan.


Parasta Wiissä on hinta, osapuilleen saman hintainen kuin mitä PSP oli
tullessaan Suomessa myyntiin. Se on pilkkahinta, kun miettii, että PS3
on pelkästään lähtöhinnaltaan melkein tuplaten Wiin hinta.


Wii ei tokikaan ole mikään tehomylly, ja grafiikka on karkeampi kuin
Xbox360:ssa tai PS3:ssa. Eikä Wii pyöritä dvd:itä. Toisaalta sille
tulee saamaan pelejä lähes historian aamuhämäristä, ja minulle
nostalgiaan herkkänä ihmisenä sillä on paljon merkitystä. Varsinkin kun
ennen pelit olivat parempia. Wiin uusien pelien valikoimakin on
tyyliltään ihan erilaista kamaa kuin boxin tai pleikkarin peruskaura,
ja fotorealistinen grafiikka ei ole niiden perusarvo - Nintendo on aina
kulkenut omia polkujaan, ja hyvä niin.

Ja
toisaalta, tulihan se PS3:kin tyypattua. Enkä mä ny niin sit tierä.
Vähän sama fiilis jäi käteen kuin silloin kun Xbox360 tuli. Nättiä on,
mutta pelit itsessään on ihan samanlaisia kuin aikaisemminkin.
Haluaisinko maksaa alkaen 500 euroa paremmasta grafiikasta ja
blue-raysta? Hmmmm...

Suomi on Nintendon kannalta aina
ollut täysin kehitysmaa. Mariot ja Pokemonit ovat vetäneet jonkin
verran, mutta muuten esimerkiksi Cube jäi aikoinaan täysin pleikkarin
ja myöhemmin ensimmäisen xboxin varjoon. Se on sääli, synti ja häpeä.
DS on sentään kunniakkaasti kirkastanut Nintendon profiilia Suomessa,
ja todella toivon, että Wii on vihdoinkin se, joka kääntää kuluttajien
päät - jos ei muulla niin sillä, että "kun se on niin paljon
halvempikin".

Later edit: Sitäpaitsi
Wii on vehkeenä aika söpö. Ps3 on jotenkin tollanen rumanpullea. Tulee
ihan mieleen vanha HTV:n/Welhon analoginen kotipääte.