...enkæ løydæ tæstæ næppiksestæ mistææn tavallisia øøkkøsiæ, ainoastaan tanskalaiset sellaiset, koittakaa kestææ, korjaan næmæ joskus.
Joka tapauksessa, olemme saaneet hilattua itsemme Køøpenhaminaan asti. Tærkein asia ensin, eli: Kyllæ, Lada on kestænyt erinomaisesti, eikæ ole ollut mitææn ongelmia.
Tukholma, tuo autoilijan Mekka (not!)
Matka alkoi ajolla Viking Gabriellalle. Syøtiin laivan ravintolassa itsemme æimiksi ja painuttiin pehkuihin. Aamulla hyvællæ vauhdilla autosta ulos ja kohti ee nelosta.... VÆÆRÆÆN SUUNTAAN! Tietenkin minæ ratissa, totta kai. Pikaisesti seuraavasti liittymæstæ ulos ja raivokasta harhailua. Jo kolme vartin jælkeen olimme, silkalla tuurilla, takaisin E4:lla, tællæ kertaa matkalla oikeaan suuntaan.
Pieniæ pysæhdyksiæ lukuunottamatta (Sødertælje, pari tankkausta ja naisten kalsarit eli Trosa) ajeltiin ilman sen kummempia avstikkareita suoraan Huskvarnaan/Jønkøpingiin asti. Maria Langin ystæville tiedoksi: Trosa on tosiaan todella sievæ paikka.
Ojasta Jønkkaan
Jønkassa tuuli aivan vimmatusti, ja læmpøtila oli tuskin viittætoista, mutta jostain kumman syystæ saimme pææhæmme telttailla. Leirintæalue Villa Bjørkhagen tarjosi sille mahdollisuuden, ja resepsunistineidollakin oli riittævæsti tapoja olla huomauttamatta meille ettæ olimme tæysin kahjoja. Tuulisella sæællæ 5+2 hengen megateltan pystytys on mielenkiintoista puuhaa, eivætkæ ohikulkijat hymyjææn peitelleet. Todennækøisesti katsoivat ensin meitæ, sitten Ladaa ja sitten taas meitæ, ja ajattelivat ettæ saitaa porukkaa nuo venælæiset.
Puhalsin muuten kolmen hengen ilmapatjan - alle tunnissa. Olen kone.
(kuulas aamu Vätternin rannalla, edessä useiden kymmenien metrien pudotus)
Yø oli sai-raan kylmæ, ja pikkutunneilla hytistessæ ajattelin katkerana 200 metrin pææssæ olevaa hotellia, joka tarjosi huoneita samaan hintaan kuin mitæ olimme maksaneet leirintæaluepaikastamme plus 90 Ruotsin kruunun arvoisesta, pakollisesta camping-kortista. Kortista oli onneksi Tanskan puolella heti hyøtyæ, koska olimme næemmæ saaneet yhteispohjoismaisen kortin, jolla kæmppææmme ilman lisukemaksuja myøs Suomessa - koko tæmæn vuoden! Vapise Ostos-tv!
Mehilæiset kennoissansa ahkeroivat innoissansa...
Jønkøpingistæ læhdimme paikallisen hampurilaisketjupaikan (Max) kautta kohti etelææ ja Malmøtæ. Max oli hurjan halpa, kolmanneksen suomalaista mækkæriæ halvempi, toisin sanoen Heseæ puolet halvempi. Sisællækin oli muuten "autokaista", eli yhdeltæ luukulta tilaus, toiselta nouto ja maksu. Ei tekisi yhtææn pahaa meillæ Suomessakaan.
Malmø saavutettiin hyvæssæ ajassa, ja Jønkøpingin læmpøtilasta oppineina otimme hotellihuoneen. Ketju oli sama kuin mihin vilusta hytisevænæ Jønkassakin kaipasin, eli F1. 15 vuotta sitten yøvyin kyseisen halpisketjun hotellissa Belgiassa, eikæ tyyli ollut vuosien varrella muuttunut. F1-hotellit lienevæt huokeudessaan ja kustannustehokkuudessaan læhin eurooppalainen vastine japanilaisille kennohotelleille. Kaikki vessat ja suihkuhuoneet (jotka ovat kæytævællæ) ovat automatisoituja, ja huoneet ovat hyvin ahtaita ja karuja - mutta silti mukavia, ja niissæ on telkkari. Ruumisarkkumaiseen kennoon eurooppalaista tuskin koskaan saa, mutta næmæ kolmen hengen "ruotsinlaivahytit" edustivat tismalleen samaa filosofiaa.
Aamulla suunnattiin kohti Øresundin siltaa, joka oli loppujen lopuksi aika lyhyt pætkæ, mutta epæaerodynaamisen muotoilun esimerkiksi luodulla Ladalla silti varsin vavahduttava kokemus. Paljon vaikuttavampi oli silti siltaa heti seurannut tunneli, jossa iski optinen harha. Luulimme ajavamme alamækeæ, joten miksi turhaan painaa kaasua. Mutta miksi vauhti hidastuu vaikka ajamme alamækeæ? Siistii!!!
Tææltæ on vaikea læhteæ
Køpikseen ollaan juututtu jo muutamaksi pæivæksi. Saavuimme tænne jo toissa pæivænæ, Øresundin siltaa pitkin Malmøstæ. Løydettiin leirintæalue nimeltæ Camping Absalon, jonka pienet møkit ovat sekæ mukavia ettæ varsin hyvin varusteltuja. Telkkari puuttuu, mutta Euroviisut voi kuunnella radiostakin. (Hemmetti, onhan se Geirin biisi ihan kakka, mutta esitys oli radiosta kuunneltuna miljoona kertaa parempi kuin Tanskan jollotus, jonka finaaliin pææsyyn eivæt uskoneet edes tanskalaiset itse. Noh, pitææ kannustaa huomenna Norjaa ihan kaikkien tanskalaisten ja ruotsalaisten camppaajien harmiksi.)
Absalon, opimme, oli kirkonmies, joka perusti Køøpenhaminan ja teki joitain kunniakkaita veritekoja, jos nyt sellaisia voi olla.
Aika Køpiksessæ on mennyt puhtaaksi huvitteltuksi. Keskiviikkona sænnættiin Tivoliin, jossa minæ ja lapsi riehuimme laitteissa ja aviomies purjehti ruokakojulta toiselle. Eilen oltiin Dyrehavsbakkenilla, jossa alkoi jo oma laitteissa riehumisen tarve laantua, mutta lapsen tietenkææn ei. Totesin samalla kæynnillæ ettæ perinteinen tanskalainen jauhelihapihvi on aivan hemmetin hyvææ. Pølse ja Tuborg piti saada kouraan toki jo heti ensimmæisenæ pæivænæ. Smørrebrødit ja perinteinen tanskalainen kermapyttipannu ovat vielæ kokeilematta.
Nyt istun København H:n aseman nettikioskissa, joka toimii kolikoilla (enkæ edelleenkææn løydæ niitæ perusskandeja, oh well). Seuraavaksi testataan paikallinen planetaario ja tiedekeskus Tycho Brahe, jossa on myøs IMAX-leffoja. Huomenna pitæisi læhteæ veivaamaan BonBon Landin (kyllæ, se namupila tosiaan) kautta Legolandiin, eli kohti Billundia. Pitænee suosia DCU-ketjun leirintæalueita Jyllannissakin, sillæ tuo Absalon on todella oiva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti