Ottaisin napin olutta, kiitos!

Tiede-lehti ehtii aina lojua pöydällä ikuisuuden ennen kuin saan
aikaiseksi lukaista sen läpi. Tiede on siinä mielessä mukava, että se
on nimenomaan erinomainen kevyt ruokalukeminen, joka nautinnon seassa
myös vähän sivistääkin. Vakavahenkisemmän illan akuankka.



Mutta uusimmasta bongattua:



Tästä on toki ollut jo juttua siellä sun täällä. Bristolin yliopistossa
on leikitelty ajatuksella pilleristä, jolla saisi kännin tyyppiset
fiilikset ilman tyypillisiä haittoja kuten krapula, filmin katkeaminen,
kirroosi jne. Vielä koe-erää ei ole valmistettu, mutta teknisesti
ottaen se on kuulemma mahdollista.



"Hyvä humalapilleri tekee rennoksi ja sosiaaliseksi mutta ei lisää
aggressiivisuutta, sekoita tasapainoa tai aiheuta pahoinvointia"
jutussa sanotaan.



Näinköhän? Ja jos näin, niin, osaisiko sitä silti katsoa viinan
kaltaisena turvallisena korvikkeena viinalle? Kuulen jo korvissani
kukkahattutätien ja lehdistön yhdistetyn kauhun ja innon kiljahtelut
siitä, että taas päästään pelottelemaan uudesta superhuumeesta.



On sanottu, että jos alkoholi keksittäisiin nykypäivänä, se
kiellettäisiin alta aikayksikön kovimman luokan haitallisena huumeena.
Vaikea kuvitella, että tällainen vähemmän haitallinen pilleri saisi
lempeämpää vastaanottoa. Toisaalta, on helppo kuvitella jo etukäteen
sitä logiikan riemuvoittoa, kun uutta ainetta vastusteltaisiin
viimeiseen saakka, mutta samaan aikaan pidettäisiin kiinni "tutusta
alkoholista".



Toisaalta. Pillerien napsimisessa kylllä on nistimäinen
douppaamisfiilis. Alkoholin, vaikkakin on haitallinen öyhöttäjähuume,
kokemiseen kuuluu usein oleellisesti mausta nautiskelu (viinit, oluet,
viskit) ja fyysiset vakioliikeratojen toistot keskustelun lomassa.
Vakioliikeradat on helppo korvata vissylasin kallistelulla, mutta maku
on toinen asia.