Joulustressiä, hip hei

Vielä pari päivää, niin pääsee relaamaan. Tai siis ei. Aattona meitä ei kukaan kaipaa, mutta joulupäivänä pitäisi vetäytyä Kouvolaan ja tulla heti seuraavana päivänä pois. Tai minun ainakin pitää tulla pois, kun ei ole mahdollisuus pinnata välipäiviä duunista.

Ei oikein nappais. Sinne meni joulurauha ja mahdollisuus levätä perseellään hel-ve-tin pitkän vuoden jälkeen. Tietysti voisi jäädä kotiinkin ja antaa poikien mennä keskenään. Mutta on sekin sitten kivaa - istua yksin pyörittelemässä peukaloitaan ja tuntea huonoa omatuntoa siitä, että on niin itsekäs, ettei viitsisi kuluttaa joulua reissaamiseen.

Hullua sinänsä, että joulunpilaajan fiilikset saa usein se, joka haluaa viettää joulua rauhassa, eikä ne, joiden pitää saada liihottaa kaiken maailman mummolat, sokeriserkut ja hautuumaat. Oikein odotan maanantaina pimeässä ajamista ja paluuruhkassa kököttämistä. Not.