tiistai 4. toukokuuta 2010

Antaa tarttua vaan, jos sikseen tulee


Tänään mietin, että jos unohdetaan täysin kaikki uskonnolliset ulottuvuudet, niin mitä oikeasti pahaa on homoudessa? Ehkä vähän outoa ajatella miehiä ottamassa toisiltaan suikkiin, joo... Toisaalta jostain syystä ei ole yhtään outoa nähdä naista nuolemassa toisen naisen jalkoväliä, vaikka olisikin pääasiallisesti hetero. Mikähän siinäkin on? Pornoteollisuuden voima?


No, joka tapauksessa. Jos unohdetaan myös henkilökohtaiset mieltymykset. Yritetään siis panna kaikki huuhaa kuten omat preferenssit ja uskonto sivuun. Ajatellaan ihan sellaisenaan. Miksi on väärin ja epätoivottavaa, että setä tykkää toisesta sedästä tai täti toisesta tädistä? 


Auttaako tiede? Olisiko epätoivottavaa vaikka syntyvyydellisesti? Ehkä. Paitsi, että maailmassa on pilvin pimein lapsia vailla vanhempia, ja adoptio on keksitty. On myös hedelmöityshoidot. Koska vaikka ei olisikaan hetero ei tarkoita, että olisi hedelmätön tai kykenemätön kasvattamaan lapsia. 


Tiedekään siis ei auta. 


Miksi siis esimerkiksi naispari joutuu psykologin tarkkailuun halutessaan hedelmöityshoidon, mutta heteropari ei? Miksi ylipäätänsä emmitään homoseksuaalien adoptio- ja hedelmöityshoito-oikeuden kanssa? Ai, jos vaikka homous tarttuu? No ei tartu. Mutta voidaan toki ihan huvin ja urheilun vuoksi leikkiä että tarttuu. Niin, entäs jos vaikka tarttuisikin? Mitä todellista merkitystä sillä enää on? Tieteellisestä näkökulmasta ei mitään, ja uskonto sekä henkilökohtaiset preferenssit ovat subjektiivista huuhaata.


Lopettakaa siis jo se pelleily. 


Itse asiassa, olisi hienoa jos homous tarttuisi. Pientä kansanosaa on aina helppo sortaa vahvemman oikeudella, mutta olisi toki kiinnostavaa nähdä mitä tapahtuisi, jos puolet vaihtuisivat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kriisipuuro