Päätön kielipeli

Pitäisi kai saada tämä blogaaminen uuteen alkuun. Aloitetaan nyt sitten vaikka nillityksellä.

Kuten jotkut uskolliset lukijat ehkä ovat useasti huomanneet, elän pelatakseni ja osittain jopa pelaan elääkseni. Etenkin viime syksystä lähtien olen pannut merkille asian, josta en todellakaan pidä: pakkolokalisointi.

Olen pelannut videopelejä kolme neljännestä elämästäni. Tuolloin kultaisella 80-luvulla kaikki hyvät pelit olivat englanniksi, paitsi ne harvat, jotka olivat saksaksi tai toisinaan japaniksi. Muun kielisiä hyviä pelejä ei käytännössä ollut. Eipä niitä oikeastaan vieläkään ole, mutta etenkin tuosta 2000-luvun puolivälistä asti pelejä on ruvennut tulemaan yhä enemmän myös suomalaisina kieliversioina.

Mikäpä siinä, niin kauan kuin se on helppo kielivalikkovalinta. Ongelmia syntyy, kun tästä mallista aletaan mennä sinne "asiakkaan puolesta päättämisen" puolelle.

Ensin alkuun Sony alkoi PlayStation 3 -konsoleissaan tunkea automaattista suomea peleihinsä niin, että jos konsolin valikkoasetus oli suomeksi, lokalisoitu pelikin oli automaagisesti suomeksi. Noh. Vitutti, mutta hommasta pääsi eroon kääntämällä konsolin valikkokielen englanniksi. Omalta osaltani pystyin tekemään tämän kerran, jonka jälkeen ei asiasta tarvinnut enää välittää.

Viime syksynä Microsoft pisti asteen pahemmaksi. Se lokalisoi Xbox 360:n lippulaivapelinsä ja sitoi kielivalinnan konsolin lokaatioon, ei valikkokieleen. Tämänkin onneksi pystyi puukottamaan vaihtamalla manuaalisesti konsolin oleskelemaan muussa maassa - esimerkiksi Englannissa tai Jenkeissä.

Todellisuudessa tämä manuaalinen maan vaihto ei kuitenkaan vaikuta kaikkeen, koska nykypäivän konsoleilla asiat pelaavat paljon verkkotunnusten kautta, jotka toki ovat kaikki lokalisoitu käyttäjän asuinmaahan. Lopputuloksena konsolin muut sisällöt menevät sekaisin. Saan pelini englanniksi niin kuin haluan, mutta esimerkiksi kauppapaikka Xbox Marketplace ja esimerkiksi leffapalvelut ovat puolittain rikki. Näkymissä minulle tarjotaan asioita, joita kuitenkaan tunnukseni lokaation takia en voi ostaa tai katsoa. Toisaalta näkymistä voi täysin puuttua asioita, jotka on tarjottu vain Suomeen. Leffojen tekstitysvaihtoehdot saattavat olla täysin perseellään (esim. Viaplay).

Joudun siis renkkaamaan Xboxilla lokaatiovalintaa ees taas aina riippuen siitä mitä haluan tehdä. Saatanan vittumaista puuhaa, etenkin kun sen toki aina unohtaa tehdä ennen kuin ehtinyt käynnistää pelin tai palvelun, jolloin pitää palata taas takaisin perusvalikkoon vaihtamaan ja käynnistämään uudestaan.

Juuri ja juuri tämänkin kanssa voi elää, vaikka sietokyvyn rajat alkavatkin tulla vastaan. Mutta sen kanssa ei voi elää, että markkinoille tuodaan pelejä, joissa alkuperäistä ääniraitaa tai valikkokieltä ei ole tarjolla enää ollenkaan. Törmäsin tähän jälleen testatessani erästä vielä julkaisematonta peliä, jonka fanipohja on kuitenkin aika suuri. Alkuperäisen englanninkielisen ääniraidan näyttelijäporukasta löytyy paljon persoonallisia ääniä ja ammattitaitoa, mutta meille tänne peräkylään ei kuitenkaan ilmeisesti olla tuomassa kuin versiota, jossa on kyllä kaikki pohjoismaiset kielet, mutta ei alkuperäistä ääniraitaa ollenkaan. Luonnollisesti valikotkin ovat vain suomeksi (tai ruotsiksi tai norjaksi tai tanskaksi).

Ei näin. Tilanne on sama kuin meille alettaisiin tuoda leffoja, jotka dubattaisiin kaikki suomeksi, eikä alkukielisiä näytöksiä olisi ollenkaan. Myöhemmin kiekkojulkaisuissakaan ei olisi alkuperäiskielen valintaa (sen sijaan, kuin kiusaksi, olisi ruotsi, norja, tanska, ehkä saksa, espanja ja venäjäkin). Mitähän mahtavat ajatella pohjolassa asuvat muuta kuin pohjoismaisia kieliä puhuvat? Suomessa muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia on puolisen miljoonaa, heistä parisataa tuhatta ei hanskaa edes sitä ruotsia.

En halua väheksyä kielitaidottomia suomenkielisiä. Minusta on hyvä, että hekin voivat pelata. En kuitenkaan hyväksy sitä, että he pelaavat kielitaitoisten kustannuksella - en varsinkaan niin, että samalla näytetään keskisormea kaikille niille, jotka eivät puhu suomea edes vahvana toisena kielenä.

Kun ei niihin käännöksiinkään voi suhtautua edes niin, että kärsitään nyt sitten, kun ovat sentään laadukkaita. Mutta kun eivät ole.

Dubbauksista voidaan olla monta mieltä, mutta käännöksistä ei. Idiomaattisia ilmaisuja ei pelien käännöksissä pääsääntöisesti hallita juuri lainkaan, ja nimikkeetkin kuten esineiden nimet jne. saattavat olla täysin hakusessa, kun niitä käännettään ilmeisesti peliä täysin näkemättä. Esimerkiksi Halo 4, Microsoftin viime syksyn ehdottomasti isoin julkaisu, oli käytännössä järkyttävä pökäle sekakieltä vailla minkäänlaista johdonmukaisuutta. Jotkut asiat oli käännetty, toiset ei, eikä kääntämisen ja kääntämättä jättämisen välillä tuntunut kulkevan minkäänlaista punaista lankaa. Terminologisen sekaisuuden ja idiomaattisen kädettömyyden ansiosta monet tehtävänannot olivat myös niin käsittämättömiä, että piti kaivaa netistä alkuperäisen englanninkielisen version vastaavudet saadakseen selville mistä oikein oli kyse.

Koska edes lippulaivapeliin ei panna tuon enempää käännösyritystä, lienee sanomattakin selvää mitä jälki on, kun ei panosteta edes sen vertaa. AV-kääntäjien tilanteesta ollaan kovasti huolissaan ja sankoin joukoin huudellaan laadukkaiden tv- ja leffakäännösten saamisen oikeutusta, mutta peleistä ei välitä kukaan tuon taivaallistakaan.

Kun olen kysynyt pelejä tuovilta tahoilta miksi he tekevät näin, annetaan ymmärtää että minun pitäisi olla hiljaa ja kiitollinen siitä, että vihdoinkin jopa suomalaiset saavat lokalisoituja pelejä. Argumentti on järjetön, jos se on jostain muusta pois. Vähän sama kuin maitoallergikon pitäisi olla kiitollinen, että hän saa syntymäpäivänään työpaikan aamukokouksessa kermakakun. Ja vain sen kermakakun, koska kun on kermakakkua, normaaleja kokousleipiä ei sillä kertaa tarjota. Vaihtoehtona on joko syödä ettei kenellekään tule paha mieli, mutta sen jälkeen voida huonosti loppupäivä, tai olla syömättä ja vaikuttaa alkuperäisen esimerkin analogialla kiittämättömältä paskiaiselta, joka ei halua että muutkaan saavat kakkua.

Tämä kirjoitus kulminoituu oikeastaan vain kahteen lyhyeeseen kohtaan:
1. Alkuperäistä kieltä ei saa poistaa, vaikka muita kielivalintoja olisi tarjolla.
2. Perinteinen kielivalikko pitää säilyttää, eikä asiakkaan puolesta saa päättää etenkään pakotetusti millä kielellä hän pelaa.

En käsitä miksi tuolta polulta on 30 vuoden jälkeen yhtäkkiä lähdetty pois, kun ei se ole oikeastaan kenenkään etu.