Tulipa vain mieleeni katsottuani vuosien varrella vierestä jos jonkinlaista räpiköintiä sekä itseni että muiden ihmisten hakiessa töitä. On pari juttua, joihin sorrutaan tämän tästä, jotka haaskaavat niin hakijan kuin hakuja käsittelevien aikaa ja tuottavat lähes automaagisen rejektion.
Yksi on se, ettei edes tiedetä mihin haetaan töihin. Useimmilla työpaikoilla on nettisivut, joista yleensä selviää mitä he tekevät. Minun alallani on jopa julkaisuja, joista selviää aika kattavasti mitä tehdään. Ei siis pitäisi olla liian vaikeaa ensin tarkistaa mitä todella haetaan. Jos siis haetaan vaikkapa autokauppaan myyntiesittelijää, ykkösmeriitti ei ole se, että olet joskus ajanut rallia.
Toinen on se, että vaikka ilmeisesti jotkut työnhakuvalmentajat jopa opettavat, että pannaan hakemus sisään ja soitetaan perään "tiedustelua" varten, niin näin ei todellakaan tehdä ellei haluta varmistaa vuorenvarmaa jonon hännille joutumista.
Mikään työnhakuilmoitus ei toki ole täydellinen, ja tiedustella toki pitää - se on jopa varmaan toivottavaa jotta tietää mihin on hakemassa. Aito tiedustelupuhelu ei kuitenkaan useimmiten kestä yli viittä minuuttia, eikä sen etenkään kuulu sisältää yhtään itsensä tyrkyttämistä.
Ainakaan ei pidä olla niin tyhmä, että kertoo jo laittaneensa hakemuksen. Nimi kyllä jää mieleen, siitä ei ole epäilystäkään, mutta ei ehkä ihan siinä mielessä kuin hakija ehkä toivoo.
Eipä mulla muuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti