Ajatelkaa miten hienoa olisi tämä. Koostaisi cd-levyllisen Yö-yhtyeen ikivihreimpiä hittejä, pilkkoisi levyn tuhannen pillun päreiksi ja tuikkaisi palaset tuleen. Tämän toimenpiteen seurauksena kaikki ne kappaleet katoaisivat maailmasta täysin, eikä kenelläkään olisi mitään muistikuvaa niiden olemassaolosta. Brilliant!
Ja vaikka taikuutta ei olekaan, niin olisihan se silti kiva rituaali.
Onni on työpaikka ja toimiva ilmastointi. Musiikin kuuntelu ja ihan työkin maistuvat. Kotona helteessä meni ikuisuus ennen kuin sain edes jonkin osin matkakuvista johonkin rotiin. Tuossa sellaisia.
Täällä ihanassa ilmastoidussa ofiisissa musiikkia on tullut kuunneltua enimmäkseen kevyen sorttisessa hengessä (attack of spotify top 5!)
Jonkin verran on siis vielä aikaa syksyyn ja alakuloiseen syysmieleen. Syysalakulon tunnistaa yleensä siitä, että alkaa tuo proge taas maistua. Vaikka onhan Rushin kesän alussa ilmestynyt sinkku ihan kiva jo nyt. Ja kun helle hellittää, kykenee ehkä jo rämpyttämään muovikitaraakin.
Niin kuluu kuukausi kepeästi. Lomat on lusittu ja tein sen mitä pitikin. Kävin Göteborgissa, ajelin ratikalla ja erilaisilla turistivimpaimilla. Vierailin floran ja faunansa osalta mielettömän hienossa Universeum-tiedekeskuksessa. Kävin Lisebergissä. Erittäin kiva kesäkaupunki, suosittelen lämpimästi.
Sitten tulin kotiin ja muutuin olmiksi liiallisessa helteessä. Siitä huolimatta, yön hieman viileämpinä tunteina, sain katsotuksi koko Dollhouse-sarjan ja Castlen kakkoskauden. Pelasin maanisesti Crackdown 2:sta.
Ja sittin iski helle Nuutti-koiraan. Pahasti. Todella pahasti. Muutama vuorokausi pieneläinklinikalla ja omalla eläinlääkärillä verottivat mukavasti lompakkoa puolentoista tonnin verran, perhana että tuli tuhlattua siellä reissussa itsensä jo muutenkin keppikerjäläiseksi.
Sydän sykkyrällään ja huolesta sairaana viimeisen lomaviikon viettäminen ei ole ehkä ihan mukavimpia tapoja kuluttaa aikaa. Noh, koira on kuitenkin hengissä, hiljalleen täysin kunnossa, se lienee kai tärkeintä.
Mukava päästä töihin lepäämään. Ilmastointikin tuntuu hyvältä. Ei ole suomalaisia asuntoja rakennettu hellettä varten. Ei sen puolin suomalaisiakaan, ainakaan osaa meistä. Olen oikeastaan todella tyytyväinen, että säästin puolet lomasta talvelle. Helmi-maaliskuussa neljän viikon vetelehdintä lämmittää mieltä jo nyt.
